Analyysi: Keskusta on elpynyt oppositiossa vain osin ja vihreiden tilanne on surkea
Hallitusvastuu on heikentänyt mielikuvia puolueista, mutta oppositiossa olo ei automaattisesti paranna asiaa, muistuttaa tuore puoluemittaus.
Suomen keskusta sai valonpilkahduksen syyspimeyden keskelle.
Lokakuun lopussa ilmestyi tuorein puoluebarometri. Kyseessä on säännöllinen mielipidemittaus, joka koskee kuutta suurinta puoluetta. Tutkimusyhtiö Verian toteuttaa puolueiden rahoittaman mittauksen puolen vuoden välein.
Vastaajille esitetään viisitoista väittämää kunkin puolueen ja niiden johtajien ominaisuuksista. Tulokset lasketaan yhteen, minkä perusteella puolueiden kokonaisimagoa voi vertailla toisiinsa.
Järjestys on ollut pitkälti muuttumaton 2020-luvun ajan. Kärjessä on aina ollut kokoomus tai Sdp. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ovat yleensä olleet keskikastia, keskusta ja vihreät pitäneet perää.
Sijamuutoksia ei tapahtunut tuoreimmassakaan mittauksessa, mutta keskusta nousi perusuomalaisten ja vasemmistoliiton kantaan. Kilpakumppanin tavoittaminen on toivon kipinä puolueelle, joka kaipaa kannatuksensa elpymistä jo viidettä vuotta.
Keskusta on jättäytynyt oppositioon kahden vaalitappion jälkeen. Puolueen toiveena on, että perussuomalaisiin kohdistuva pettymys sataisi sen laariin. Tulosten tarkempi tarkastelu kuitenkin kertoo puolueen yhä jatkuvista haasteista.
Hallituksessa puolueiden suosiolla on tapana kärsiä, oppositiossa elpyä. Keskustan toipuminen noudattaisikin politiikan lainalaisuuksia.
Puolueen mielikuvaa on nostanut ennen kaikkea puheenjohtajan vaihtuminen. Sen johtajia taitamattomina pitäneiden osuus on puolittunut eduskuntavaaleista. Viimeisimmässä barometrissa keskusta keräsi aiheesta vähiten mainintoja eli tässä tapauksessa parhaat pisteet.
Antti Kaikkonen otti ohjat Annika Saarikolta viime kesänä. Myös luottamus puoluetta kohtaan on lisääntynyt. Yleiset mielikuvat ovat siis parantuneet.
Silti puolueista juuri keskustan linja on vastaajille epäselvin. Se sai myös vähiten mainintoja yhteiskuntaa uudistavana puolueena.
Tauko hallitusvastuusta oli kenties tarpeen, jotta puolue saisi selvitettyä itselleen ja äänestäjille oman linjansa. Vastakkainasettelujen aika kuitenkin korostaa poliittisia laitoja. Barometrin lukujen valossa keskusta ei ole ainakaan vielä onnistunut perustelemaan paikkaansa.
Oppositio ei ole siis oikotie onneen. Vielä suoremmin tämän todistaa vihreät.
Samalla kun keskusta kiri kilpakumppaninsa kiinni, vihreiden imago heikentyi.
Viisi muuta puoluetta ovat niin lähellä toisiaan, että sijoitusmuutokset ovat lähitulevaisuudessa hyvinkin mahdollisia. Sen sijaan vihreät on kaukana muiden perässä.
Tuoreimmassa mittauksessa se sai huonoimmat pisteet peräti seitsemässä eli joka toisessa kysymyksessä. Sen jäsenyys houkuttaa vähiten, sitä pidetään vähiten tehokkaana, eikä puolueen nähdä edistävän koko maan kannalta tärkeitä asioita tai lisäävän turvallisuuden tunnetta.
Myöskään pääoppositiopuolue Sdp ei ole nostanut suosiotaan yhdessäkään kysymyksessä viime eduskuntavaalien jälkeen. Puolueen tulokset ovat pysyneet ennallaan tai jopa hieman laskeneet.
Sdp onkin lähinnä hyötynyt siitä, että hallituskausi on lisännyt tyytymättömyyttä kokoomusta ja perussuomalaisia kohtaan. Aiempaa harvempi esimerkiksi pitää niitä ihmiskeskeisinä.
Perussuomalaiset myös nousi täpärästi ylimielisimpänä pidetyksi puolueeksi, mikä on yleensä ollut kokoomuksen kyseenalainen kunnia.
Puoluebarometrin tuloksia seurataan puolueissa, koska kysymyspatteristo auttaa sukeltamaan galluplukuja syvemmälle. Uuteen barometriin haastateltiin liki 1 800 suomalaista.
Imagomittausta on voinut seurata myös julkisuudessa, sillä se usein vuodetaan medioille. Tällä kertaa tuloksen uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Imago- ja kannatusmenestys kulkevat käsi kädessä. Kolmet viime eduskuntavaalit on voittanut puolue, joka on johtanut edellisen syksyn imagomittausta.
Tällä vaalikaudella gallupvaihtelut ovat olleet usein maltillisia. Keskusta on hieman noussut aiemmasta kymmenen prosentin tasosta, mutta taktisesta äänestämisestä kärsinyt vihreät on yhä alle viime vaalikauden tasonsa. Sdp:n erottumista gallupkärjessä tukee hallituspuolueiden alamäki.
Puoluebarometri raottaa osaltaan, miksi muutokset ovat olleet niin vähäisiä: mielikuva oppositiopuolueista on muuttunut ainakin toistaiseksi vain vähän.
Pelkkä oppositioasema parantaa puolueen imagoa korkeintaan suhteessa muihin. Omien tulosten kohentaminen vaatii uskottavaa vaihtoehtoa ja pitkäjänteistä työtä.
Päivänpoliittisen vertailun ohella barometri tarjoaa kaikille puolueille yhtä huonoja uutisia.
Jokaisen puolueen kohdalla on enemmän vastaajia, joiden luottamus puolueeseen on vähentynyt kuin heitä, joiden luottamus on kasvanut. Johtajia pidetään ennemmin taitamattomina kuin vetovoimaisina. Vain murto-osa vastaajista arvioi, että puolueet kertovat tavoitteistaan rehellisesti.
Barometrin kuva puolueiden arvostuksesta on siis karu. Tämä jää huomiotta, jos katsotaan vain puolueiden keskinäistä järjestystä.