Brasilian vaalit: Talouslupaukset ja vahva oikeisto varjostavat Lulan voittoa
Talous näytteli tärkeää roolia Brasilian vaaleissa, jota sävyttivät myös valheet, sosiaalinen media, väkivalta ja vaalijärjestelmän kyseenalaistaminen. Yhtymäkohdat Yhdysvaltoihin ovat selviä.
Goiânia
Brasilian presidentinvaaleissa entinen presidentti, vasemmistolainen Luiz Inácio Lula da Silva voitti istuvan äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron 1,8 prosenttiyksikön ja 2,1 miljoonan äänen erolla.
Lopputulokseen vaikutti moni asia. Nimekkäiden keskustalaisten ja keskustaoikeistolaisten tuki Lulalle oli ratkaisevaa. Voittajan takana seisoi laaja rintama, jota yhdisti huoli siitä, mitä uudelleenvalittu Bolsonaro tekisi Brasilian demokratialle.
Silti Bolsonaron olisi pitänyt pärjätä paremmin. Hänen kanssaan avoimessa liitossa olleet ehdokkaat voittivat kolmen tärkeimmän osavaltion kuvernöörinvaalit, jotka järjestettiin presidentinvaalien yhteydessä.
Ensimmäisellä kierroksella valittiin myös edustajainhuoneen jäsenet ja kolmannes senaatista. Jo silloin Brasilian kongressi siirtyi historiallisen oikealle. Nyt edustajainhuoneen 513 paikasta 249 on oikeistopuolueilla. Lulan puolueella ja sen liittolaisilla on 141 paikkaa, joten tuleva presidentti tarvitsee keskustan tukea.
Vaaleja edeltävän viikon aikana kaksi Bolsonaron liittolaista toimivat hänen ”pyssysankareinaan”, kuten Lula viittasi Roberto Jeffersoniin. Entinen kansanedustaja ampui häntä pidättämään tulleita liittovaltion poliiseja ja vahingoitti kahta heistä käsikranaatilla.
Jefferson oli määrätty pidätettäväksi, koska hän oli rikkonut kotiarestiaan muun muassa solvaamalla verkossa korkeimman oikeuden tuomaria Cármen Lúciaa noidaksi ja prostituoiduksi.
Päivää ennen vaaleja nykyinen kansanedustaja Carla Zambelli juoksi ase kädessä Lulan kannattajan perässä pitkin suurkaupunki São Paulon katuja.
Suurin osa brasilialaisista oli päättänyt jo kauan sitten, ketä äänestävät. Silti Jeffersonin tapauksen jälkeen Lulan johto kasvoi parisen prosenttia, eli kutakuinkin lopullisen eron verran. Zambellin tapaus oli niin vaalien kynnyksellä, että sen merkitystä ei kyetty mielipidetiedusteluilla enää mittaamaan.
Vaaleja varjostivat mielipidekyselyt, jotka menivät erityisesti ensimmäisellä kierroksella pahasti pieleen. Bolsonaron äänimäärä oli useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin gallupien perusteella olisi uskottu.
Ongelman taustalla on väestönlaskenta, joka jäi vuonna 2020 tekemättä koronaviruksen vuoksi. Edellinen laskenta on vuodelta 2010, jonka jälkeen Brasilia on käynyt läpi monta muutosta ja kriisiä.
Vuonna 2013 talouskasvu alkoi yskiä. Seuraavana vuonna alkoi Lulan työväenpuolueeseen kohdistunut miljardien korruptiotutkinta. Vuonna 2015 seurasi lama ja seuraavana vuonna Lulan puoluetoveri, presidentti Dilma Rousseff pantiin viralta virkarikosepäilyjen vuoksi. Kriisien keskellä muun muassa Amazonin sademetsän tuho kiihtyi.
Tällaisessa tilanteessa laitaoikeistolainen Bolsonaro kykeni saamaan taakseen kansanliikkeen. Sitä ennen yli 20 vuotta kansanedustajana toiminut entinen armeijan upseeri tunnettiin lähinnä kummallisista puheistaan. Ne olivat kuitenkin päässeet esille vain rajallisesti – silloin, kun mediassa haettiin hovinarria.
Sosiaalinen media muutti tilanteen. Bolsonaro oppi nopeasti, että hänen ei tarvitse hakea hyväksyntää valtamedialta. Riitti, että hänen videonsa kiersivät WhatsApp-ryhmästä toiseen. Pian Bolsonaro tunnettiin ennen kaikkea tuhansista värikkäistä valheistaan.
Brasilialaista vaalimateriaalia on vaikea kuvailla kattavasti. On kissavideon kaltaista kevyttä propagandaa. On suoraa lähetystä vankiloista, joissa juhlitaan Lulan voittoa. On rautalangasta väännettyä sarjakuvaa. On kiroilevaa ja vihaa puhkuvaa Bolsonaron kannattajaa. Jokaiselle jotakin.
