Ydinaseita liukuhihnalta
Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelman uusi suurharppaus on jäänyt koronapandemian ja Ukrainan sodan varjoon.
Ensin oli koronapandemia. Sitten tuli Ukrainan sota. Näiden päivänpolttavien ongelmien takia länsimaat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta pyyhkineet Pohjois-Korean ydinuhan pöydältään. Viimeisin yritys padota kolmannen polven diktaattorin Kim Jong-unin ydinasetavoitteita kuihtui vuonna 2019, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvotteluyritykset ”hyvän ystävänsä” kanssa romuttuivat.
Viime aikoina ääntään Kimin aikeista ovat korottaneet lähinnä Etelä-Korea ja Japani. Muut länsimaat ovat turtuneet usein toistuviin varoituksiin, joiden takana on usein myös sisäpoliittisia tarkoituksia.
Hiljaisuus ei kuitenkaan ole merkki siitä, että ongelma olisi kadonnut. Pohjois-Korean huomiotta jättäminen on päinvastoin osoittautumassa erittäin vaaralliseksi, korostaa ajatushautomo Wilson Centerin tutkija Sue Mi Terry arvovaltaisessa yhdysvaltalaisessa Foreign Affairs -lehdessä. Hän tarkkaili aiemmin Korean niemimaan asevarustelua Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n analyytikkona.
”Pohjois-Korean ydinaseohjelman kehitys on merkittävimpiä vaille huomiota jääneitä geopoliittisia kehityskaaria maailmassa vuonna 2022. On runsaasti merkkejä siitä, että ohjelma on siirtymässä uuteen, entistä vaarallisempaan vaiheeseen”, Terry varoittaa.
