hän

Miksi Venäjän valheista kannattaa kiinnostua, Pekka Kallioniemi?

Informaatiosota voi olla esiaste konventionaaliselle sodalle, sanoo tietojenkäsittelytieteilijä.

Teksti
Kristiina Sarasti
Kuvat
Marjo Tynkkynen
8 MIN

Yläasteen toiseksi viimeisenä päivänä Pekka Kallioniemi meni kaverinsa kanssa opettajanhuoneeseen, otti pannusta kahvia ja istui sohvalle juomaan sitä.

Kun opettaja saapui huoneeseen, tämä raivostui, heitti kaksikon ulos ja uhkasi jättää heidät vaille päästötodistusta.

Tutkijatohtori Kallioniemi sanoo olleensa pienestä pitäen auktoriteettivastainen.

”Ehkä sen takia minua ei nykyäänkään pelota kritisoida ketään, jos aihetta on. Pelkääminen tekisi työni mahdottomaksi”, hän sanoo työpaikallaan Tampereen yliopistolla.

Kallioniemi on tutkinut viime vuodet Venäjän informaatiovaikuttamista. Hän on myös tehnyt suosittua englanninkielistä Vatniksoup-ketjua Twitterissä, nykyisessä X:ssä. ”Vatnik” viittaa Kremlin kertomusten levittäjään tai kannattajaan, ”soup” siihen, että tieto on keiton tavoin helposti lusikoitavaa.

Kallioniemi esittelee X:ssä Kremlin propagandaa levittäviä ihmisiä patriarkka Kirillistä kielitieteilijä Noam Chomskyyn ja saksalaispoliitikko Gerhard Schröderistä näyttelijä Russell Brandiin.

Ylen selvityksen mukaan Kallioniemi on Sanna Marinin jälkeen seuratuin suomalainen sosiaalisen median vaikuttaja. Ketjunsa vuoksi hän on saanut osakseen häirintää ja jopa tappouhkauksia. Saksalais-suomalainen liikemies, miljonääri Kim Dotcom myös uhkasi haastaa hänet oikeuteen.

”Turvallisuussyistä yliopistokin on häivyttänyt minut julkisista tiedoistaan. Tietojani ei saa antaa kellekään eikä täällä missään näy nimeäni.”