Venäjä

Pimeää öljyä

Venäjän sotatalous käy öljyllä. Sen tärkein vientireitti kulkee Suomenlahdella 40 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

Teksti
Jarmo Raivio
Kuvat
Markus Pentikäinen
13 MIN

Taivas on harmaa, ja suuria vaahtopäitä vaeltaa verkkaisesti mereltä kohti rantaa. Helmikuinen myrsky Suomenlahdella ei näytä kovin vaikuttavalta, kun sitä katsoo taulu­television kokoisesta monitorista.

Nyt ei olla merellä eikä edes satamassa vaan Helsingin Sörnäisissä. Siellä sijaitsee Suomenlahden meriliikenteen valvontakeskus. Sörnäisten metroaseman kupeessa, samassa korttelissa kuin napolilaistyyppinen pizzeria ja Lidl.

Aallot vaeltavat monitorissa, joka näyttää videokuvaa sadan kilometrin päästä Hangon satamasta. Tärkeämpi tieto on pienemmässä ruudussa, siinä lukee Hanko Russarö ja 21,4 metriä sekunnissa. Hangossa itätuuli yltää myrskylukemiin, laivojen luotsaus satamaan on keskeytetty.

”Kova tuuli ja pakkanen on laivalle hankala yhdistelmä”, sanoo Suomenlahden meri­liikennekeskuksen päällikkö Samu Koski. ”Jäätä alkaa kertyä kannelle ja rakenteisiin heti, ja sen poistaminen on hyvin vaativa urakka.”

Radiopuhelimesta kuuluu kohisevaa englanninkielistä puhetta. Kaikkien Suomen valvonta-alueelle tulevien laivojen on ilmoittauduttava merivalvontakeskukseen. Keskus seuraa laivoja ja antaa tarvittaessa ohjeita, jos alus on esimerkiksi ajamassa pois väylältä.

Yhdellä ruuduista musta kolmio liikkuu kohti Suomenlinnan saarta ja Helsingin länsisatamaa. Sen vieressä lukee nimi: Silja Serenade. Ei ehkä kaikkein mukavin risteilyilma.

Suuren osan seinää peittävällä karttanäytöllä näkyy pohjoisessa Suomen rannikko ja etelässä Viro. Niiden välissä on Suomenlahti ja merialueen keskellä katkoviivoilla merkittynä rahtilaivojen käyttämä syväväylä.

Ruudun oikeassa laidassa on katkoviiva, josta alkaa Venäjän valvonta-alue.

Parinkymmenen kilometrin levyinen syväväylä on jaettu kahteen kaistaan, ylempää eli pohjoista kaistaa käyttävät Suomenlahdella länteen kulkevat laivat ja sitä valvotaan Helsingistä. Alempi, eteläinen kaista on itään päin ajavia laivoja varten. Sen valvonnan hoitaa Viro.

Tänä aamuna itään vievällä kaistalla on vilkkaampaa, kolmioita on jättiruudulla pikaisesti laskettuna kolmekymmentä.

Länteen päin on liikkeellä vain kourallinen nuolia.

Yksi niistä on näytön oikeassa laidassa, se liikkuu 12 solmun nopeutta idästä länteen. Nuoli on jättinäytölläkin pikkuruinen mutta laiva ei, se on 243 metriä pitkä öljytankkeri Bay Grammy. Suuri laiva Suomenlahdelle, tankkeri ui täydessä lastissa yli 15 metrin syvyydessä.

Liberiaan rekisteröity laiva on lähtenyt yhdeksän tuntia aiemmin Primorskin eli suomalaisittain Koiviston öljysatamasta. Reittitietojen mukaan se on matkalla kohti Suezin kanavaa, jonne sen pitäisi saapua 1. maaliskuuta.

Reitti tuo mieleen koulun maantiedontunnin karttatehtävän. Itämerta Baltian maiden editse Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle. Sieltä Englannin kanaalin kautta Atlantille ja Gibraltarin salmen läpi Välimerelle. Lopulta Välimeren kaakkoiskulmasta Suezin kanavaan.

Tankkerin perustietojen mukaan Bay Grammyn säiliöihin mahtuu yhteensä 792 464 barrelia öljyä. Öljykaupan lempimittayksikkö barreli on noin 159 litraa eli yhteen laivaan voidaan lastata yli 125 miljoonaa litraa öljyä.

Yksi barreli Urals-laadun venäläistä raakaöljyä maksaa tänään 13. helmikuuta maail­manmarkkinoilla 68 dollaria ja 46 senttiä. Bay Grammyn lastin markkinahinta on siis runsaat 54 miljoonaa dollaria.

Venäjällä valtio verottaa luonnonvarojen kauppaa ankarasti, länsimaisten tietojen mukaan raakaöljyn viennistä kerätään erilaisina veroina ja maksuina noin 70 prosenttia myyntihinnasta. Sadan dollarin öljykaupasta siis 30 dollaria jää myyjälle ja 70 dollaria katoaa Venäjän valtion kassaan.

Karkean ruutupaperilaskelman perusteella Bay Grammyn kuljettama laivalastillinen öljyä tuottaa Venäjän valtiolle noin 38 miljoonan dollarin tulot. Ja venäläistä öljyä kuljettavia tankkereita kulkee Suomenlahdella vuodessa satoja.

Alusliikenneohjaaja Veli-Matti Vikatmaa Suomenlahden meriliikennekeskuksessa. Keskus valvoo kaikkea Venäjältä tulevaa laiva­liikennettä Suomenlahdella.

Valvomon kartalla erottuu parikymmentä ankkurissa olevaa laivaa syväväylän eteläreunassa noin 50 kilometrin päässä Suomen rannikosta.

”Ne odottavat pääsyä itään ja lastaamaan”, meriliikennekeskuksen päällikkö Samu Koski sanoo. ”Laivat odottavat ankkurissa, ja venäläiset päästävät ne aluevesilleen vasta, kun lastauksen alkamisajankohta on selvillä.”

Ankkurissa lastausvuoroaan odottaa kansainvälinen joukko laivoja. On Beks Rose, Marshalinsaarille rekisteröity säiliölaiva. On Zeynep ja SCF Neva, kaksi Gabonin rekisterissä olevaa öljytankkeria. On Mona-niminen rahtialus Barbadokselta. On yhteensä viisi liberialaista laivaa.

Suomenlahdella talvisena tiistaiaamuna kelluvat tankkerit ovat osa niin sanottua varjolaivastoa, jonka Venäjä on rakentanut helmikuun 2022 Ukraina-hyökkäyksen jälkeen.