Pidempi, parempi elämä
On aika siirtyä väestön ikärakenteen kauhistelemisesta kysymyksiin, miten me vanhenemme ja minkälainen on yhteiskunta, jossa yhä useampi on iältään vanhempi.
11
MIN
Asuessani Tokiossa heinäkuussa 2018 seurasin kahta kiinnostavaa projektia.
Pääministeri Shinzō Abe johti hallituksen satavuotisen elämän suunnitteluneuvostoa. Sen tehtävänä oli luoda Japanille vallankumouksellinen uusi kasvustrategia, jolla maa kykenisi ylläpitämään kasvua laskevan syntyvyyden, luonnostaan pienenevän talouden ja vanhenevan väestön aikakautena.
Samaan aikaan naapurissani olevassa Arisugawan puistossa siirrettiin yli satavuotias puu käsin ja perinteisin keinoin kymmenen metriä kauemmaksi rakennustyömaasta. Herkästi toteutettu siirtäminen perustui traditionaaliseen tekniikkaan, joka kunnioittaa vanhan puun juuristoa ja pyrkii turvaamaan puun luonnollisen elämän jatkumisen.
Japanissa elää yli 93 000 satavuotiasta. Heidän määränsä on kasvanut jo 53 vuotta peräkkäin. Japanissa on myös maailman korkein elinajanodote. Naiset elävät yli 88-vuotiaiksi, ja joka neljäs tämän päivän japanilaisista tyttövauvoista tulee elämään yli satavuotiaaksi.
Samalla japanilaisten lasten määrä on 50 vuodessa lähes puolittunut. Väestön määrä on laskenut 14 vuotta peräkkäin.
Superikääntymisen maassa on hyväksytty, että enemmistö kansalaisista alkaa olla vanhoja. Japani on siirtynyt pitkien elämänkaarien aikaan.
Vietimme äskettäin äitini 90-vuotispäiviä. Sain ajatuksen naputella kahdeksanvuotiaan poikani tiedot suomalaisten työeläkeyhtiöiden tuoreeseen laskentamalliin. Hänen elinajanodotteekseen tuli 93 vuotta.
Äitini syntymävuoden ja poikani elinajanodotteen väli on 174 vuotta. Poikani näkisi vuoden 2108 ja seuraavan vuosisadan alun – bonuksena hänelle annettiin 25 prosentin mahdollisuus elää yli satavuotiaaksi.
Olemme Suomessakin siirtyneet vaiheeseen, jota kuvaa elämän alkupäässä hiipuva syntyvyys ja loppupäässä lisävuodet sekä pidempi elämä. Käsillä on jopa ilmastomuutokseen verrattava yhteiskunnallinen haaste.
Ikääntyvää yhteiskuntaa on pelätty ja suomalaisten väestön ikärakennetta kauhisteltu. On aika ajatella toisin.
Entä jos nähtäisiin, että ikääntyvä yhteiskunta onkin ehkä vain siirtymävaihe matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta: pitkien elämänkaarien yhteiskuntaa?
