Uusi pensseli

Tekoäly ja koneoppiminen ovat aikamme suuri teknologinen ja yhteiskunnallinen mullistus. Miten ne muuttavat taidetta?

taide
Teksti
Silja Lanas Cavada
Kuvat
Marjo Tynkkynen

Taideteoksen koko on 3,5 metriä kertaa 3,5 metriä. Se täyttää museotilan katosta lat­tiaan.

Teoksen ympärillä on valkoinen kehys, keskellä iso neliönmuotoinen led-näyttö, kuin maalauspohja.

Teos on periaatteessa video. Se kestää 19 minuuttia, jonka jälkeen se alkaa alusta. Isot kehykset synnyttävät kokemuksen kolmiulotteisuudesta.

Yhtäkkiä liike murtautuu ulos kehyksistä ja muuttuu unenomaiseksi kuvien virraksi ja nestemassaksi. Massan seasta kuoriutuu jotakin, mikä muistuttaa abstrakteja maisemia.

Samaan aikaan kuvista tunnistaa realistisia näkyjä, kuin jostain jo kadonneesta. Nurmikkoa. Peltoa. Meren. Palan sinistä taivasta.

Museotila katoaa ympäriltä. Hiljainen taustamusiikki leviää tilaan kuin liima.

Taiteilija Refik Anadol käyttää teostensa nimissä mielellään metaforia. Tämä teos on Koneharhoja: unelmia luonnosta.

”Moniaistinen kokemus, jolla muistella yhteisen maapallomme kauneutta”, hän on sanonut.

Tekoälydataveistos. Sellaisiksi Refik Anadol kutsuu digitaalisia teoksiaan. Tai datamaalauksiksi, data paintings.

Turkkilais-amerikkalainen Anadol on data­- ja tekoälytaiteen pioneeri, tähtikin. Häntä pidetään yhtenä tämän hetken kiinnostavimpana tekoälytaiteilijana.

Koneharhoja: unelmia luonnosta -dataveistos on parhaillaan esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa.

New Yorkissa modernin taiteen museossa MoMAssa on juuri auennut näyttely, jonne Anadol tuo tekoälyn avulla tekemänsä tulkinnan taiteen 200-vuotisesta historiasta. Joulukuussa odottaa Moskova. 37-vuotiasta taiteilijaa viedään ympäri maailmaa.

Refik Anadol sanoo tutkivansa teoksissaan luovuutta, joka syntyy koneen ja ihmisen kohtaamisesta.

Tällä hetkellä Anadol johtaa Los Angelesissa omaa studiota ja laboratorioita. Se tutkii tekoälyn uusia käyttötapoja ja mahdollisuuksia taiteessa. Hän on kerännyt ryhmänsä eri puolilta maailmaa.

Anadol uskoo, että ihminen voi opettaa koneen kuvittelemaan. Monien tutkijoiden ja taiteilijoiden on ollut vaikea niellä ajatusta.

Ainakin Anadolin omat dataveistokset osoittavat, että tekoälyn avulla on mahdollista luoda unenomaisia tiloja ja ympäristöjä, joita ei ole olemassa reaalimaailmassa. Mutta joita voisi olla. Jonkinlaisia hallusinaatioitako, ehkä? Koneiden luovaa voimaa?

Koneharhoja: unelmia luonnosta -teos muuntuu katsojan silmien edessä.

Koneharhoja-dataveistoksen taustalla on monimutkainen teknologia, oppiva tekoäly ja valtavat datamassat.

Anadol on käyttänyt teoksensa tausta-aineistona yli 90 miljoonaa julkisesti internetissä saatavilla olevaa luonto- ja maisemakuvaa.

Hän on opettanut työryhmänsä kanssa tekoälyä luomaan kuvien pohjalta oman versionsa maisemamaalauksesta.

Anadol ei ole kuitenkaan pyrkinyt teoksellaan jäljittelemään todellista maisemaa, sanoo Arja Miller, Nykyaikaa etsimässä -näytte­lyn kuraattori EMMAsta.

”Taitelija on ollut pikemminkin kiinnostunut prosessista, liikkeestä ja kuvaksi tulemisesta.”

Millerin mielestä tekoäly voi olla taiteilijalle uusi, kiinnostava väline tai tekniikka. Jonkinlainen uusi sivellin. Erityisesti koneoppiminen on teknologia-alan kuumin käsite, jota on pidetty 2020-luvun teknologisena läpimurtona myös taiteessa.