Valkoinen verkosto
Kokaiinin valmistus ja kulutus Euroopassa on lisääntynyt vauhdilla. Rikolliset ovat verkostoituneet aiempaa paremmin, ja logistiikka on kehittynyt.
Kansainvälisten huumeliigojen kokaiinituotannosta huomattava osa on siirtynyt viime vuosina Etelä-Amerikasta Eurooppaan. Syynä on kahden mantereen rikollisjärjestöjen kasvava yhteistyö, jolle aukesi tilaa, kun suuret kolumbialaiset huumekartellit murskattiin.
Päätelmät on tehnyt järjestäytynyttä rikollisuutta tutkiva toimittajaverkosto OCCRP, joka julkaisi marraskuussa laajan Narcofiles–raportin aiheesta.
OCCRP:n arviot perustuvat poliisikuulustelujen pöytäkirjoihin, rikollislähteisiin, kokapensaan kasvattajien haastatteluihin sekä yli seitsemään miljoonaan vuodettuun sähköpostiin, jotka ovat peräisin Kolumbian huumerikollisuutta tutkivista syyttäjänvirastoista ja oikeusistuimista.
Johtopäätökset ovat linjassa YK:n huumeviraston UNODC:n, Europolin ja EU:n huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n havaintojen kanssa.
Kokaiini valmistetaan Andien vuoristoseuduilla kasvavan pensaan lehdistä, jota aimara-intiaanit kutsuvat koka-nimellä. Kokaa on Andien ja Amazonin alueilla perinteisesti käytetty pureskeltavana ja teenä juotavana piristeenä sekä lääkekasvina.
Yli kaksi kolmasosaa kokapensaan lehdistä kasvatetaan Kolumbiassa ja loput pääasiassa Perussa ja Boliviassa. Näissä maissa alkuperäisväestön on yhä laillista viljellä ja käyttää kokaa perinnetarkoituksiin. Laillinen kasvatus on silti vain murto-osa todellisista viljelymääristä.
Kansainvälinen kokaiinikauppa oli vielä 2000-luvun alkupuolella lähes tyystin muutaman vahvan kolumbialaisen huumekartellin ja Kolumbian hallitusta vastaan sotivan sissijärjestön Farcin käsissä. Ne tuottivat noin kolme neljäsosaa maailman kokaiinista viidakkolaboratorioissaan.
