Uskooko Putin Jumalaan, Juha Meriläinen?
Kirkkohistorian dosentti ei usko, että Venäjän ortodoksisesta kirkosta olisi Kremlin vastavoimaksi.
8
MIN
Onko Vladimir Putin hurskas ortodoksi? Kysymys saa kirkkohistorian dosentin Juha Meriläisen mietteliääksi.
Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, Putin puhui Ukrainan vapauttamisesta natseista, mutta sodan pitkittyessä hänen sanansa ovat saaneet voimakasta uskonnollista väritystä.
Nykyisin Putinin retoriikassa Venäjän päävastustajana näyttäytyy ”saatanallinen länsi”, joka kieltää uskonnolliset arvot ja syleilee moraalista rappiota.
”Putin käyttää uskontoa ja ortodoksista kirkkoa hyväksi oman valtansa pönkittämisessä ja poliittisten tavoitteidensa saavuttamisessa”, Meriläinen sanoo.
Hän epäilee Putinin uskonnollisuuden aitoutta, mutta tähdentää, että ulkopuolisten on mahdotonta arvioida luotettavasti toisten ihmisten sisäisiä vakaumuksia.
Astuessaan Venäjän presidentin virkaan vuosituhannen vaihteessa Putin tunsi ortodoksisuutta heikosti. Hän ei osannut tehdä kunnolla ristinmerkkiä eikä näyttänyt viihtyvän kirkossa. Nykyisin hän käy kirkossa muutenkin kuin virkansa puolesta.
Jos uskovaisena esiintyminen on Putinille pelkkää teatteria, kyseessä on järkeenkäypä siirto. Vahvistaessaan Venäjän ortodoksisen kirkon oppeja ja vaikutusvaltaa hän vahvistaa samalla omaa asemaansa johtajana, jolla on valtuutus suoraan Jumalalta.
Venäjän ortodoksinen kirkko sitoutuu Bysantista periytyvään käsitykseen maallisen ja hengellisen vallan eli keisarin ja patriarkan välisestä liitosta.
Siihen kytkeytyy messiaaninen ajatus venäläisen sivilisaation pyhästä tehtävästä pelastaa maailma pimeyden voimilta.
”Nämä käyvät yksiin Putinin imperialististen valtapyrkimysten kanssa”, Meriläinen sanoo.
Jos keisari on Jumalan sijaishallitsija maan päällä, hän on samalla muita hallitsijoita korkeammalla ja hänen valtapiirinsä käsittää periaatteessa koko maailman. Putin on itse julistanut, että Venäjän rajat eivät pääty mihinkään.
