Unkari ulos?
Putin yhdisti EU:n, mutta sodan pitkittyessä vanhat riidat palaavat pintaan. Brysselissä yhä useampi kysyy, onko Orbánin johtamalla Unkarilla enää paikkaa unionissa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on osoittanut ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä, mutta sota on tuonut uudella tavalla esiin myös unionin sisäiset ristiriidat. Niiden ydin on se, että yksittäiset jäsenmaat voivat omista sisäpoliittisista syistään kiristää unionia asioissa, jotka edellyttävät jäsenmailta yksimielisyyttä.
Keskeisessä roolissa on Unkari, jonka pääministeri Viktor Orbán on ollut sitkeästi poikkiteloin EU:n valmistellessa venäläisen öljyn tuontikieltoa. Toukokuun lopulla EU-johtajat sopivat poikkeuksesta, joka sallii Unkarille öljytoimitukset putkea pitkin. Orbán on myös vastustanut pakotteita Venäjän ortodoksisen kirkon johtajaa, patriarkka Kirilliä vastaan. Kirill on julkisesti tukenut presidentti Putinin hyökkäyssotaa.
Vaatimus yksimielisestä päätöksenteosta on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja se koskee esimerkiksi ulkopoliittisia päätöksiä. Viime aikoina muun muassa Italian pääministeri Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola ovat väläyttäneet perussopimusten avaamista päätöksenteon helpottamiseksi. Ongelma on, että myös nykyisten perussopimusten muuttaminen vaatii yksimielisyyttä. Se on mahdotonta, jos Unkari haraa vastaan.
Venäjä-pakotteisiin liittyvät erimielisyydet ovat vain viimeisin vaihe pitkään jatkunutta ongelmaa. Vuodesta 2010 virassaan yhtäjaksoisesti ollut Orbán on viemässä maataan yhä kauemmas demokratiasta ja muista EU:n perusarvoista. Hän on muun muassa säädättänyt Unkariin samankaltaisen seksuaalivähemmistöjä syrjivän lain kuin Venäjällä ja käytännössä hävittänyt maastaan riippumattoman median. Orbánia epäillään myös EU-tukirahojen järjestelmällisestä kanavoimisesta lähipiirinsä yrityksille.