Eläkkeet syyniin
Syntyvyys on historiallisen matalalla, mutta eläkepomot uskovat, ettei eläkeikään kosketa. Sijoitusriskiä halutaan nostaa.
Hallitusneuvotteluja vetävä Petteri Orpo (kok) kertoi yli 1,5 miljoonalle eläkeläiselle huojentavan tiedon 10. toukokuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Mahdollinen oikeistohallitus ei koskisi eläkeindeksiin, joka määritellään vuosittain.
”Päätöksillä ei ole vaikutuksia eläkeläisten toimeentuloon”, Orpo vakuutti kuulijoille.
Orpon lupaus on miljardiluokkaa, sillä eläkeindeksin jäädytys yhdeksi vuodeksi säästäisi työeläkemenoista noin miljardi euroa. Näin se vahvistaisi julkista taloutta myös valtion tilinpidossa.
Työeläkejärjestelmän rahoitus on tavattu pitää erillään muusta julkisesta taloudesta, eikä työeläkevaroja ole käytetty muiden julkisten menojen rahoittamiseen.
Orpo on kuitenkin alleviivannut, että sopeutus tehdään kokonaisuutta tarkastelemalla.
Eläkkeisiin kohdistuvat muutokset herättävät perinteisesti laajahkoa vastustusta.
Esimerkiksi eläkeindeksien korotuksilla pidetään huolta eläkeläisten ostovoimasta.
Palkankorotusten ja korkean inflaation seurauksena työeläkkeisiin tehtiin alkuvuonna 2023 poikkeuksellisen suuri, 6,8 prosentin korotus. Käytännössä eläkkeensaajien vuositulot nousivat useita satoja euroja, riippuen eläkkeen koosta.
Korotus oli suurempi kuin tehdyt palkankorotukset, sillä eläkeindeksiä määrittelee pääosin hintojen nousu. Palkankorotukset vaikuttavat indeksikorotuksen määrään 20 ja hintojen muutokset 80 prosenttia.
Hinnat ovat jatkaneet nousua myös koko alkuvuoden. Huhtikuussa hinnat kallistuivat maaliskuun tavoin 7,9 prosenttia. Jos inflaatiota ei saada taitettua, ovat myös ensi vuoden indeksikorotukset normaalia korkeammat.
Suomen Pankki ja monet muut talousennustajat ovat tosin arvioineet, että hintojen nousu hidastuu loppuvuonna. Ensi vuonna tai vuonna 2025 se olisi jo ehkä Euroopan keskuspankin asettamalla tavoitetasolla, noin kahdessa prosentissa.
Taloudessa mikään ei ole kuitenkaan varmaa.