Ylös ulos lenkille
Suomalaiset ovat rapakunnossa. Siitä on huolissaan moni presidenttiä myöten. Uudelta hallitukselta vaaditaan tekoja, jotta ihmiset jaksavat töissä vielä viisikymppisinäkin.
11
MIN
Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.
Kolme miestä seisoo rinnakkain urheiluakatemia Urhean tiloissa Helsingin Mäkelänkadulla. Tuttavallisemmin Mäkelänrinteen lukion tiloissa.
Miesten sinisissä paidoissa lukee valkoisella Suomi. Kolmikon pitäisi suorittaa Olympiakomitean järjestämä kuuden minuutin kävelytesti, jolla mitataan heidän kuntonsa.
Radan pituus on 15 metriä keilasta keilaan. Tarkoitus on kävellä kuuden minuutin aikana mahdollisimman monta kertaa päästä päähän. Tämän jälkeen mitataan kävelijän loppusyke. Sitä verrataan alkusykkeeseen. Taustatietoihin on kirjattu kävelijän ikä, paino ja pituus.
Testi on helppo toteuttaa perusterveille, ja viime vuosina useat yritykset ovat järjestäneet kävelytestin työhyvinvointipäivillään vaikkapa parkkihallissa.
Ykkösradalle asettuu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. Kakkosradalla seisoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja kolmosradalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Miehet ja heidän edustamansa tahot ovat olleet huolissaan suomalaisten rapistuvasta kunnosta, joka uhkaa ihmisten fyysistä ja henkistä jaksamista ja yhä enemmän työurien pituutta.
Suomalaisten kunnosta on huolissaan myös moni muu.
”Ihan lopuksi, sallinette neuvon. Tulette tulevina vuosina olemaan työssänne kovilla. Rohkaisen teitä pitämään huolta itsestänne, sekä henkisestä että fyysisestä jaksamisestanne. Vaikkapa vanhan sanonnan ylös, ulos ja lenkille muodossa.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti valtiopäivien avajaispuheessaan maaliskuussa uutta eduskuntaa pitämään huolta kunnostaan.
”Eikä varmaan olisi pahitteeksi levittää liikunnan tärkeyden sanomaa laajemmin sinne kotikentillekin”, Niinistö lisäsi.
Tiedotustilaisuudessa presidentti mainitsi, että suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia ja painavat entistä enemmän.
”Sillä on valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen, myös henkiseen terveyteen.”
Viesti on tuttu. Terveyden ja liikunnan alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutti on tuonut seurantatutkimuksissaan esille, kuinka surkeassa kunnossa suomalaiset ovat nyt ja mikä on tilanne tulevaisuudessa, jos ihmisten liikkumattomuuteen ja liialliseen syömiseen ei puututa.
Tutkijoiden tekemän ennusteen mukaan vuonna 2040 heikko kestävyyskunto on peräti 43 prosentilla 50-vuotiaista. Vastaavasti hyvässä kunnossa olisi enää kolme prosenttia 40-vuotiaista ja kaksi prosenttia 50-vuotiaista. Kunto laskee kaikissa ikäluokissa.
Eri ikäluokkien kunnosta on kerätty viime vuosina yhä enemmän tietoa. Varusmiesten kestävyyskuntoa on mitattu Cooperin testillä 1970-luvulta saakka. Vuodesta 2016 alkaen peruskoulun 5. ja 8. luokan oppilaiden fyysistä suorituskykyä on testattu Move-mittauksilla. Työikäisten kuntoa on puolestaan tutkittu vuodesta 2017 alkaen ja ikäihmistenkin kestävyyskuntoa vuodesta 2019.
UKK-instituutin johtajan, professori Tommi Vasankarin mukaan tietoa on jo yllin kyllin. Nyt sitä pitäisi osata hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa.
