530 miljoonan euron kysymys
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen haluaa tietää, onko yhtiön puolen miljardin budjetti paljon vai vähän.
”Politiikka on monimutkainen laji”, Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen sanoo.
Apunen kuulostaa vähän alakuloiselta. Ei siksi, että hänen lauseensa on kontekstista irrotettuna masentavan epäanalyyttinen, vaan siksi, että äänessä tuntuu olevan entinen journalisti Matti Apunen. Hän on kuvannut talousjournalismin ja samalla politiikan journalismin nykytilaa. Se ei ole hyvä. Monimutkaisuus ei tuota klikkauksia.
”Vielä vuosituhannen alussa syntyi uusia talousmedioita. Nyt vakavasti otettavaa omaa talousjournalismia on tosi harvoissa paikoissa. Kun politiikan ja talouden toimituksia alettiin yhdistää, politiikka vei talouden mattoon.”
Tarkemmin ottaen taloudesta otti niskalenkin politiikan reaktiojournalismi: Ensin yksi tviittaa astuessaan valiokunnan ovesta ulos, sitten uutisoidaan vastapuolen reaktio, sitten kolmannen parahdus – ja vaikka asiat eivät olisi, niistä tulee mustavalkoisia. Reaktiojournalismin sähikäiset ovat algoritmien rakastamia nopeita hiilihydraatteja – digitaalisen median liiketalousravintoympyrän tärkeimpiä lohkoja.
Talousjournalismin hiilareita ovat firmojen tulostiedotteet, jotka julkaistaan ilman että kukaan ehtii tai osaa katsoa lukujen taakse.
”Toimittajia vedätetään erilaisilla välisummilla ja muilla kikoilla. Minulle sanotaan, että juu, ei meillä ole aikaa tarkempaan työhön. Jos tämä on tilanne, mikä on silloin journalismin tarkoitus”, Apunen kysyy. ”Ja korostan, että puhun nyt geneerisesti kaikesta mediasta.”
Apunen on ollut rakentamassa Tampereen yliopistoon työelämäprofessuurinsa aikana kaikille avointa talouden perusteiden kurssia. Lisäksi hän on alkanut itse tehdä talousjournalismia vapaa-ajallaan.
Haastatteluun hän on tullut M&A-podcastinsa nauhoituksista, jossa hänen ja ekonomisti Mika Malirannan keskustelukumppanina oli Björn Wahlroos.
Wahlroos oli hallituksen puheenjohtaja Elinkeinoelämän valtuuskunnassa silloin, kun Apunen oli Evan johtaja.
Podcastit ovat osa sitä digitaalista murrosta, joka on myllännyt suomalaista mediakenttää siitä lähtien, kun Apunen aloitti Aamulehden vastaavana päätoimittajana vuonna 1998.
Apunen korostaa, että Ylen hallituksen puheenjohtajana hänen tehtävänsä ei ole puuttua yksittäisiin sisältöihin vaan puolustaa Yleisradiota instituutiona.
Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän pohtimaan Yleisradion asemaa – käytännössä sen rahoituksen eli Yle-veron sopivaa määrää.
Viime vuonna Ylelle jäi verojen jälkeen käyttöönsä noin 530 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset on esittänyt, että leikkauksen pitäisi olla noin 140 miljoonaa euroa. Kokoomus olisi oppositiokauden vaihtoehtobudjetissaan nostanut Ylen maksamaa arvonlisäveroa ja pienentänyt indeksiä. Lopputulos olisi leikannut Yleltä 125 miljoonaa euroa.
Yleisradion budjetista voisi lähteä siis melkein neljäsosa. Työryhmän työ valmistuu kesän kynnyksellä.
Apunen uskoo, että leikkaukset voivat olla mitä vain nollan ja 140 miljoonan euron väliltä.
