Miksi ärtymyksesi sai niin paljon huomiota, Reetta Rajala?
Reetta Rajala havahtui yli 55-vuotiaiden työsyrjintään ja sai aikaan kansanliikkeen.
Headhunter sanoi jokseenkin näin: ”Säkin voisit olla kiinnostava, mutta me ajatellaan, että olet liian vanha. Tuntisitko ketään sopivaa toimitusjohtajaksi?”
Oli keskiviikko, 14. helmikuuta 2024.
Reetta Rajala oli kotonaan Helsingin Punavuoressa. Hän oli myynyt muutosjohtamisen konsulttiyrityksensä, siirtynyt hallitusammattilaiseksi ja päättänyt, ettei enää ikinä ryhtyisikään toimitusjohtajaksi. Sopivia ehdokkaita hän kyllä tiesi.
Puhelu oli lyhyt. Sen jälkeen Rajala ajatteli headhunterin sanoja ja hämmentyi. Hänkö, 57-vuotias, liian vanha toimitusjohtajaksi? Eläkeikään oli vielä kymmenen vuotta.
Ärtymys nousi. Ja jatkui seuraavana päivänä. Lopulta hän päätti töräyttää tuohtumuksensa verkostoitumispalvelu Linkediniin: ”Onhan se nyt ihan yhtä helvettiä, että Suomessa 57-vuotias täydessä vauhdissa oleva hahmo ihan jengillä headhunterfirmassa arvotetaan liian vanhaksi.”
Ja jatkoi: ”Mitä meidän 57–67-vuotiaille käy, jos he ovat liian vanhoja tekemään töitä? Mitä liike-elämälle käy, jos kokenein porukka jätetään hyödyntämättä? Mitä hyvinvointivaltiolle käy, jos jengi putoaa työelämästä 57-vuotiaana?”
”Naiset elävät tätä nykyä 85-vuotiaiksi. Näin jääpi sitten 30 yhteiskunnan elätettävää vuotta. Ei kyllä tule valtion perse kestämään.”
Vuorokaudessa julkaisua oli luettu yli satatuhatta kertaa.
”En minä tiedä.”
Reetta Rajala sanoo sen painokkaasti.