Vihaatko Trumpia, Maria Lindén?

Maria Lindén on muuttanut mieltään Kamala Harrisista.

Vielä kesällä hän sanoi varman oloisena, että Harrisin valinta presidenttiehdokkaaksi on virhe. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli vetäytynyt ehdokkuudesta heinäkuun lopussa, ja Harris pyrki hänen tilalleen.

Lindén sanoi suoraan, että tämä ei voittaisi presidentinvaaleja.

”Olin käytännössä sitä mieltä ja sanoinkin, että Bidenin uhraus on turha, jos Harris valitaan tilalle.”

Lindén on tutkija Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksessa. Syksyn mittaan hän on seurannut, miten suurta innostusta Kamala Harrisin presidentinvaalikampanja on herättänyt.

Lindén on yhä sitä mieltä, että seikat, joiden vuoksi Harris on ongelmallinen ehdokas, ovat totta: sukupuoli, ihonväri, etninen tausta ja rooli Bidenin hallinnossa ovat edelleen tekijöitä vaalitaistelussa. Niiden merkitys saattaa kuitenkin jäädä paljon pienemmäksi kuin hän aluksi ajatteli.

”Jos Harris voittaa, voin lopullisesti todeta, että olin väärässä”, hän sanoo.

”Nyt on vielä niin, että saatoin olla väärässä.”

Haittaako se, että on ehkä ollut väärässä?

Ei, Lindén sanoo. Ei edes kirpaise.

”Se on ollut senhetkisillä tiedoilla täysin perusteltu arvio. Jos tapahtuu jotain, mikä muuttaa arviota, niin sitten sitä muutetaan. Nimenomaan olen ylpeä siitä, että olen se asiantuntija, joka sanoo suoraan.”

Suomessa oli sunnuntaiyö, kun joku yritti ampua Donald Trumpin.

Entinen presidentti oli ollut 15. syyskuuta Floridassa pelaamassa golfia. Salaisen palvelun agentti oli huomannut kiväärin piipun kentän laidalla.

Se oli jo toinen Trumpiin kohdistunut salamurhayritys muutaman kuukauden aikana.

Maria Lindén oli herännyt tyynnyttelemään lastaan ja jäänyt seuraamaan uutisia. Ennen kuin palasi takaisin sänkyyn, hän kirjoitti X-viestipalveluun analyysin tapahtuneesta.

”Ajattelin niitä yötoimittajia, jotka eivät voi soittaa kellekään, vaikka ovat noin ison uutisen äärellä.”

Lindén on entinen uutistoimittaja. Hän on itsekin istunut yövuorossa.

Seuraavan päivän hän puhui puhelimessa, samat kysymykset ja samat vastaukset seitsemässä eri haastattelussa.

Mistä tämä kertoo, mikä oli ensireaktiosi, miten tämä vaikuttaa vaaleihin…

Hän vieraili illalla Ylen A-studiossa kommentoimassa, heräsi seuraavana aamuna viideltä ja otti taksin takaisin Pasilaan. Ylen Aamu, Ykkösaamu.

Lindén puhui siitä, että poliitikot ovat jo pitkään normalisoineet väkivaltaa Yhdysvalloissa. Teko saattoi olla sen seurausta. Hän pohti, onko kouluampumisista siirrytty poliitikkojen salamurhayrityksiin.

”Sanon tämän nyt kamalan karusti, mutta jotenkin mietityttää, yleistyvätkö nämä nyt.”

Yhdysvaltojen vaalivuodet ovat kiireisiä, uutistilanteita tulee paljon. Lindén valmistautuu niihin seuraamalla amerikkalaisia medioita.

”Tykkään Washington Postista, se on mun lemppari.”

”Mutta totta kai tällaisessa alati elävässä uutistilanteessa yritän seurata useaa eri lähdettä, jotta saisin kaikki viimeisimmät olennaiset tiedot.”

Tutkijan työn ohessa Lindén yrittää ehtiä vastata, kun toimittajat soittavat. Siksi hänet alun perin palkattiin vuonna 2020 Ulkopoliittiseen instituuttiin.

”Se oli se, mitä minulla silloin oli annettavana. Nyt olen ihan oikea tutkija, ei ole enää huijarisyndroomaa.”

Lindén tekee väitöskirjaa vaalivaikuttamisesta Yhdysvalloissa. Hän tutkii apurahalla Donald Trumpin ja muiden republikaanien vaalivilppiä ja sen seurauksia demokratialle.

Se on ”globaalisti nähtynä oikea, uniikki tutkimuskontribuutio”, sanoo hänen esihenkilönsä Charly Salonius-Pasternak.

”Hän on saanut ulkoista rahoitusta, mikä on tietenkin aina merkki siitä, että joku muukin pitää tutkimusaihetta tärkeänä ja vaikuttavana.”

Jotta voisi kertoa, miten Lindén kiinnostui Yhdysvaltojen politiikasta, on kerrottava rakkaustarina.

Sanavalinta on Lindénin oma. ”Se on ihan oikeasti, ihan puhtaasti rakkaustarina.”