Vauhdilla syksyyn

Eduskuntapuolueilla on noin syyskuun loppuun asti aikaa löytää yhteisymmärrys velkajarrusta. Näin arvioi Jani Mäkelä (ps), joka johtaa asiaa käsittelevää parlamentaarista ryhmää.

Ryhmän työhön osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet. Ne nimesivät edustajansa ryhmään syyskuun alussa, jolloin eduskunta palasi istuntotauolta.

Mäkelän mukaan tarkoitus on, että ryhmä aloittaa työnsä hyvin nopealla aikataululla. Hallituksen tavoitteena on antaa asiaa koskeva lakiesitys eduskunnalle lokakuun toisella viikolla.

Laki on tarkoitus viedä läpi vuoden loppuun mennessä. Mäkelä huomauttaa, että eduskunta tarvitsee oman aikansa lakiesityksen normaaliin käsittelyyn.

”Parlamentaarisen ryhmän työ ehkä pikkaisen vesittyisi, jos hallitus olisi jo antanut esityksen samasta asiasta. Substanssiin vaikuttaminen jäisi sitten aika vähäiseksi”, Mäkelä sanoo.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on julistanut velkajarrun syksyn keskeisimmän talouspolitiisen keskustelun aiheeksi. Jarrun avulla Orpon hallitus pyrkii suitsimaan myös tulevien hallitusten velanottoa.

Lakiin kirjattaisiin tavoite laskea Suomen velkasuhde 40 prosenttiin. Kunkin hallituksen tulisi tähdätä toimiin, jotka painavat velkasuhdetta keskimäärin prosenttiyksiköllä vuodessa.

Luvut löytyvät hallituksen lakiluonnoksesta, joka on käynyt jo julkisella lausuntokierroksella. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo, että tarkkoihin määreisiin kaikki puolueet voivat hakea vielä yhteistä ratkaisua.

”Olen ymmärtänyt, että 40 prosentin taso ja prosentti vuodessa ovat vain pohjaehdotus. Tätä voimme parlamentaarisessa ryhmässä varmasti katsoa, että se sopisi mahdollisimman monelle.”

Kopra luonnehtii velkajarrua hyväksi työkaluksi, joka varmistaa vastuullisen taloudenpidon. Hän pitäisi hyvänä, jos keskusteluissa löytyisi yksimielisyys aiheesta.

”Ainakin puheiden perusteella kaikki tuntuvat kantavan huolta valtion velkaantumisesta. On perin eriskummallista, ettei sitten haluttaisi luoda mekanismeja, joilla varmistetaan, että taloudenpito on vastuullista.”

Velkasuhde on Suomen kokonaisvelan ja talouden koon välinen suhde. Nykyisin suhdeluku on pitkälle yli 80 prosenttia. Jarruelementti tulisi voimaan vuonna 2031, johon mennessä velkasuhteen ennustetaan nousevan 90 prosenttiin.

Hallitus esitteli velkajarrusuunnitelman kesän alussa. Hallitus ajaa sitä lakiin osana EU:n vaatimaa finanssipoliittisten sääntöjen päivitystä.

Hallituksen asettama tavoite on kuitenkin EU:ta tiukempi. Unionin tähtäimessä on 60 prosentin velkasuhde. Myös prosenttiyksikön vuosittainen vähennystahti on hallituksen oma lisävaatimus Suomelle.

Hallitus linjasi tavoitteestaan uudistaa ja vahvistaa finanssipoliittisia sääntöjä jo hallitusneuvotteluissa kaksi vuotta sitten. Asia kirjattiin hallitusohjelmaan.

”Poliittiseen sitoutumiseen perustuneet säännöt eivät ole riittäneet viime vuosina turvaamaan finanssipolitiikan kestävyyttä ja uskottavuutta”, ohjelmassa perusteltiin.

Taustalla on Sanna Marinin (sd) hallitus, joka rikkoi vanhan kehysmenettelyn.

Kehykset ovat hallituksen itselleen alussa asettama menokatto koko vaalikaudelle. Marinin hallitus ei pitänyt kiinni kehyksistä, vaikka esimerkiksi koronapandemian tuottamat kulut eivät lukeutuneet niihin.

Orpon hallituksen esittämä velkajarru on saanut oppositiopuolueilta nihkeän­ vastaanoton. Ne ovat kritisoineet hankkeen sisältöä ja hallituksen sanelevaa tyyliä.

Lakia lausuntokierroksella kommentoineet taloustieteilijät olivat huolissaan siitä, kuinka laajaa poliittinen sitoutuminen hankkeeseen on. (SK 36/2025)

Velkajarru ei ole suinkaan ainoa lakihanke syyskauden aikana.

Hallitus aikoo antaa eduskunnalle 175 lakiesitystä syyskaudella. Ylimääräiset kommervenkit voivat heiluttaa lukua.

Vaalikausi on yli puolivälin. Siksi hallituksella on käsillä viime hetket toimia, jos se haluaa varmistua, että sen suunnitelmat ehditään viedä lakiin ennen seuraavia vaaleja.

Päähallituspuolueiden painotukset ovat tutut. Kun ryhmäjohtajilta kysyy kummankin puolueen tärkeistä hankkeista, Mäkelä mainitsee maahanmuuton, Kopra työmarkkinat ja talouden.

Hallitus on kiristänyt ulkomaalaislakia sekä kansalaisuuden saamisen ehtoja, kuten asumisajan ja toimeentulon vaatimuksia. Jäljellä on vielä kansalaisuuskokeen käyttöönotto.

Koetta koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vasta joulunalusviikolla. Sen hyväksyminen menisi siis ensi vuoteen.

”Nämä teemat ovat tietenkin meille keskeisiä asioita. Niitä on saatava eteenpäin vähintään samaan tahtiin kuin muut puo­lueet saavat itselleen tärkeitä asioita, koska hallituskausi alkaa lähetä loppuaan”, Mäkelä sanoo.

Jo syyskuussa eduskunnan pitäisi saada eteensä irtisanomisen helpottamista koskeva lakiesitys. Hallitus on jo aiemmin rajannut lakko-oikeutta ja edistänyt paikallista sopimista.

”Muutokset joustavoittavat työmarkkinaamme, mikä on ehdottoman tärkeää, koska työmarkkinamme on varsin jäykkä”, Kopra sanoo.

Irtisanomisen helpottaminen pitäisi oikeastaan olla jo eduskunnan käsittelyssä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hallituksen piti antaa lakiesitys aiheesta jo keväällä.

Hanke onkin esimerkki hallitustyön kommervenkeistä. Hallituksen kiistojen vuoksi siitä on tullut kokoaan isompi asia.

Orpon hallitus oli ensimmäisen kahden vuotensa ajan poikkeuksellisen hyvähenkinen. Suurimmat julkiset erimielisyydet ovat liittyneet ulkopolitiikkaan, lähinnä asennoitumiseen Gazan sotaan ja Palestiinan tunnustamiseen.

Sairaalaverkon karsimista koskeva äänestys viime joulukuussa oli harvinainen esimerkki tilanteesta, jossa hallituksella oli vaikeuksia pitää rivinsä suorassa hallitusohjelman toteuttamisessa.

Kevään ja kesän aikana sisäpoliittisessa sovussa on nähty enenevässä määrin säröjä.

Kokoomus on halunnut säätää alisuoriutumisen irtisanomisperusteeksi. Perussuomalaiset on vastustanut asiaa sillä perusteella, ettei ajatus ole hallitusohjelman mukainen.

Päähallituspuolueet ovat kiistelleet myös taksilain uudistuksesta ja ilmastotavoitteesta. Ne ovat kesän aikana vedonneet kilpaa hallitusohjelmaan ja syyttäneet toisiaan siitä lipeämisestä.

Kiistojen takana on nähty olevan perussuomalaisten halu profiloitua. Puolue kärsi rökäletappion huhtikuun alue- ja kuntavaaleissa. Niiden jälkeen puolueen kannatus putosi kyselyissä kymmenen prosentin pintaan. Sittemmin se on jo jonkin verran elpynyt.

Kokoomus toivoo, että keskeisin hallituskumppani ei ala keikuttaa yhteistä venettä. Moni kokoomuslainen soisi perussuomalaisten kannatuksen toipuvan myös siksi, että he haluaisivat jatkaa puolueen kanssa hallituksessa myös ensi vaalikaudella.

Puolueiden ryhmäjohtajat uskovat, että hallitus saa edistettyä keskeneräisiä hankkeita hyvässä hengessä.

”Niistä varmaan valitsee päähallituspuolueiden välillä tietynlaisia painotuseroja, jos sanotaan diplomaattisesti. Erilaisissa asioissa on varmasti yhteensovittamista, mutta niistä on yleensä jonkinlainen sopu löytynyt tähän asti, joten uskon, että löytyy vastakin”, Mäkelä sanoo.

Kopra on samaa mieltä. Hän sanoo luottavansa siihen, että asioista pystytään sopimaan ”hallitusohjelman hengessä”.

Syksy alkoi yhtä kaikki dramaattisissa merkeissä. Hallitus käytti budjettiriihen ensimmäisen päivän keskustellakseen jälleen perussuomalaisten poliitikkojen puheista maahanmuuttajia kohtaan.

Jälkikäteen Kopra luonnehti tapahtumia Ylen Ykkösaamun haastattelussa hallituskriisiksi.

”En ennusta uusia vaikeuksia. Sanoisin lisäksi, että budjettiriihi oli hyvä, ilmaa puhdistava tapahtuma. Minulla on sellainen näppituntuma, että syksyn töiden osalta edettäisiin varsin määrätietoisesti ja yhtenäisesti”, hän sanoo nyt.

Kuten aina syksyisin, eräs eduskunnan työtä hallitseva asia on ensi vuoden budjetti. Neljäsosa hallituksen suunnittelemista lakiesityksistä liittyy talousarvioon.

Hallitus on linjannut muutoksia menoihin ja veroihin pitkin hallituskauttaan, viimeksi tämän kuun budjettiriihessä. Uuden budjetin myötä monia niistä pannaan täytäntöön.

Varsinkin verorintamalla tapahtuu paljon ensi vuoden alusta alkaen. Hallitus esimerkiksi nostaa kaivosten, datakeskusten, viinien, nikotiinipussien ja sähkötupakkatuotteiden verotusta.

Kustakin tavoitellaan kymmenien miljoonien eurojen lisätuloja.

Sen sijaan lahja- ja perintövero on hellittämässä. Hallitus nostaa 50 prosentilla rajoja, joiden alle jäävistä summista voi vastedes jättää veron maksamatta. Lahjaveron alaraja nousee 7 500 euroon ja perintöveron 30 000 euroon.

Suurin huomio, myös hallituksen omassa viestinnässä, on kohdistunut työn verotuksen kevenemiseen. Valtio kerää ensi vuonna 860 miljoonaa euroa vähemmän tuloveroja. Mediaanituloinen, noin 3 300 euroa tienaava suomalainen maksaisi 30 euroa vähemmän veroja kuussa.

Palkansaajan tilille asti näkyviä vaikutuksia tosin hillitsee monta tekijää. Palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut ovat nousemassa kohonneen työttömyyden vuoksi.

Lisäksi hallitus on lopettamassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen veronvähennysoikeuden. Puolet suomalaisista palkansaajista kuuluu liittoon. Myös kaavamainen työhuonevähennys poistuu.

Monien pieni- ja keskituloisten palkkakuiteissa muutokset kumoavat toisensa. Ostovoima voi kuitenkin parantua myöhemmin, kun työttömyysvakuutusmaksuja päästään jälleen laskemaan.

Verotus pienenee erityisen paljon yli 9 000 euroa kuussa ansaitsevilla. Hallitus on perustellut suurituloisiin painottuvaa kevennystä sillä, että uudistus maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä kasvavan työnteon vuoksi.

Budjetti on tarkoitus antaa eduskunnalle 22. syyskuuta, jolloin se myös julkaistaan. 

Oikaisu 9.9.2025 klo 16.56. Täsmennetty perintö- ja lahjaveroa koskevaa kohtaa. Toisin kuin jutussa aiemmin luki, perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon.