Hoitaja, ei vahtimestari
Voiko hoitoalan pelastaa mikään muu kuin raha? ”Jos tänään kysytään, eipä paljon mikään muu”, sanoo terveystieteiden tohtori Taina Kanninen.
Kun puhelin soi, Taina Kanninen alkaa neuvoa:
”Ota S-ryhmän kortti toimistosta ja oma henkilökorttisi mukaan, käy Prismassa ja ota kuitti.”
Kanninen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuuosastonhoitaja. Hän vastaa 68 työntekijän päivittäisistä asioista ja tekee joka päivä työtä, josta tammikuussa väitteli terveystieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa.
”Toimintaterapeuttimme pitää käydä kaupassa, koska hän leipoo iltapäivällä asiakkaan kanssa”, hän selittää.
Tärkein asia niin hänen väitöskirjassaan kuin työssä on henkilöstön osallistava johtaminen, nimenomaan hoitotyössä. Se on kuitenkin hankalaa resurssipulan takia, sillä hoitotyöstä on Kannisen mukaan leikattu pois kaikki ihmiset, joilla ei ole terveydenhuoltoalan koulutusta. Sihteereitä ei ole tarpeeksi ja kaikki tukipalvelut on ulkoistettu.
”Puolet työajastani menee tehtäviin, jotka voisi hoitaa vaikka vahtimestari. Minut on koulutettu hoitotyöhön, ei huolehtimaan siitä, että ikkunat on pesty.”
