”Ei Nato muuta maantiedettä”

Presidentti Sauli Niinistö sanoo, että jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, syntyy ”visuaalisesti vahva Pohjola”. Voidaan ryhtyä puhumaan Pohjolan turvamallista.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on tuominnut viime vuosina lännen toistuvasti heikoksi ja moraalisesti rappeutuneeksi. Hän on ennustanut, että liberaalit arvot menettävät merkityksensä ja länsi vaikutusvaltansa maailmassa.

Presidentti Sauli Niinistön mielestä on käynyt päinvastoin. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat asettaneet kansakunnat ja yksilöt niin yllättävien tilanteiden eteen, ettei niitä olisi kukaan kyennyt etukäteen arvaamaan.

Silti on selvitty.

”Se nousee nyt erityisen selvästi Ukrainassa esiin”, Niinistö sanoo. ”Siellä nimenomaan yksilöt ylittävät kaiken sen, mitä ihmiseltä osaa odottaa tällaisessa tilanteessa.”

Myös eurooppalainen yhteisö on osoittanut voimakkailla reaktioillaan ja tarjoamallaan avulla, että siinä on voimaa.

”Potkua on jäljellä hyvinkin paljon, ja selvästi enemmän kuin Putin arvioi.”

Presidentti Niinistö antoi haastattelun Suomen Kuvalehdelle keskiviikkona 20. huhtikuuta puhelimitse, koska oli saanut koronavirustartunnan. Samana päivänä eduskunta kävi laajan lähetekeskustelun hallituksen selonteosta, joka koskee Suomen turvallisuusympäristön muutosta ja mahdollista Nato-jäsenyyden hakemista.

”Varmistetaan, että nyt otettu kanta pysyy”

Hallituksen turvallisuusselontekoa arvioidaan parhaillaan eduskunnan useissa valiokunnissa, missä edustajat kuulevat asian­tuntijoita.

Lähetekeskustelun perusteella Nato-jäsenyydellä on eduskunnassa jo vankka kannatus.

Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi, että ratkaisujen aika on nyt tullut, vaikka ei vielä paljastanut omaa kantaansa.

Kokoomuksen, vihreiden, Rkp:n ja keskustan eduskuntaryhmät sekä Liike Nyt ilmoittivat kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Kriittisimmät arviot kuultiin vasemmistoliiton kansanedustajien puheenvuoroissa.

Mitä odotatte selonteon eduskuntakäsittelyltä? ▪ ”Haen sitä, että kaikki saavat niin täyden kuvan tilanteesta kuin mahdollista. Silloin ei kukaan tule jälkikäteen todenneeksi, että enhän minä tiennyt.”

Presidentti arvioi myös, kuinka kauan Suomen mahdollisen liittymissopimuksen ratifiointi Naton jäsenmaissa kestäisi.

”Tässä saattaa hyvinkin käydä niin, että jos Nato-prosessi käynnistyy, viimeiset ratifioinnit tulevat vasta ensi vuoden keväänä. Kuinka lähellä ollaan eduskuntavaaleja vai ollaanko peräti jo eduskuntavaalien jälkeisessä ajassa, jolloin väki on vaihtunut? Puolueiden rooli on hyvin tärkeä nimenomaan siksi, että varmistetaan, että nyt otettu kanta myös pysyy.”

Pidättekö todennäköisenä, ettei ulkopolitiikan johto tee aloitetta Nato-asiassa ennen kuin eduskunta on käsitellyt selon­teon? ▪ ”Minusta aloite on mahdollista tehdä jo selonteon käsittelyn aikana.”

Näyttääkö tällä hetkellä siltä, että siihen olisi tarvetta? ▪ ”Jos ollaan tilanteessa, jossa asiasta on hankittu selvyys eduskunnassa, niin vaikuttaisi turhalta antaa peräkkäisiä selontekoja. Silloin kaksi peräkkäistä selontekoa kannattaisi yhdistää yhdeksi käsittelyksi.”

Totesitte Yleisradion Ykkösaamussa 26. maaliskuuta, että Nato-jäsenyys on ”riittävin turva, jonka Suomi voi saada”. Eikö tämä käytännössä tarkoita: ”kyllä” jäsenyydelle? Voiko vähemmän riittävään tyytyä? ▪ ”Jatkaminen entiseen tapaan ei ole meille riittävä turva. Yhteistoiminnan voimakas vahvistaminen jonkun tai joidenkin osapuolien kanssa herättää kysymyksen: riittääkö sekään? Sen sijaan Nato on kiistatta riittävä. Käytin sanaa ’riittävin’ vain korostaakseni, että mitään vahvempaa ei ole tarjollakaan.”

Jos haemme Naton jäsenyyttä, voiko jokin yksittäinen Nato-maa, esimerkiksi Unkari, aiheuttaa ongelmia? ▪ ”Suomalaiset spekulaatiot siitä, että mahtavatko nämä tai nuo panna hanttiin, ovat lähinnä herättäneet närkästystä eri maissa. On vaikea ajatella, että Naton neuvostossa syntyisi tilanne, että jokin jäsenmaa ajattelee, ettemme täytä hakukriteereitä.”

Presidentti tviittasi vielä haastattelupäivänä:

”Soitin Unkarin presidentille János Áderille. Kerroin Suomen turvallisuuspoliittisesta kes­kustelusta. Tuli selväksi, että Unkari tukee Suomen ratkaisuja.”

”Joutuisimme katsomaan selkämme taakse”

Suomessa Nato-jäsenyyttä kannattaa Helsingin Sanomien huhtikuun 13. päivänä julkaiseman gallupin mukaan 59 prosenttia kansalaisista. Aftonbladet-lehden teettämän kyselyn perusteella kannatus Ruotsissa on nyt 57 prosenttia. Maaliskuussa luku oli 51 prosenttia.

Nato-jäsenyys on ollut erityisen vaikea asia naapurimaan pääministeripuolueelle sosiaalidemokraateille.

Torstaina 21. huhtikuuta Ruotsin hallitus kertoi aikaistavansa omaa Nato-selvitystään runsaalla kahdella viikolla. Selvitys valmistuu toukokuun 13. päivä. Ulkoministeri Ann Linden mukaan painetta tähän lisäsi Suomen nopeampi eteneminen.

Viime viikolla kerrottiin myös, että presidentti Niinistö tekee valtiovierailun Ruotsiin heti selvityksen julkistamisen jälkeen. Vierailu osuu keskelle länsinaapurin kiihtyvää Nato-keskustelua.

Presidentti Niinistö, kuinka olennaista on, että hakisimme Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa Ruotsin kanssa? ▪ ”Pidän hyvin tärkeänä, että Ruotsin kanssa löytyy vähintään yhteinen käsitys, mitä tehdään, jos ei suoranaista samanaikaisuutta.”

Miksi? ▪ ”Jos Suomi ja Ruotsi molemmat liittyvät Natoon, syntyy visuaalisesti vahva Pohjola. Aikaisemmin on puhuttu hyvinvointimallin valtioista. Nyt voitaisiin ryhtyä puhumaan Pohjolan turvamallin valtioista. Kaikki viisi Pohjoismaata muodostaisivat hyvin vahvan kokonaisuuden.”

Entä jos emme hakisi yhtä aikaa? ▪ ”Jos Ruotsi ei olisi mukana, me joutuisimme katsomaan selkämme taakse ja huomaamaan, että puolustuksella ei ole syvyyttä. Ruotsin jäsenyys palvelisi mielestäni myös Baltiaa paremmin kuin pelkkä Suomen jäsenyys.”

”Ukrainassa näkee, kuinka tärkeää on, että on sitä syvyyttä. Kaveri takana, jonka kautta tulee materiaalia ja jonka kautta voidaan saattaa ihmisiä suojaan. Siinä mielessä Ruotsin merkitystä ei ole riittävästi nähty.”

© Riikka Hietajärvi / Tasavallan presidentin kanslia

”Miten reagoisi amerikkalainen, vaikkapa omahalainen äiti?”

Yhdysvalloissa käydään syksyllä kongressin välivaalit. Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2024.

Yhdysvaltain republikaanipuolue on tällä hetkellä käytännössä entisen presidentin Donald Trumpin kannattajien hallussa.

Pew-tutkimuslaitoksen viime marraskuussa julkaiseman raportin mukaan puolueessa ovat niskan päällä valkoiset herätyskristilliset eli uskonto- ja isänmaakonservatiivit sekä populistinen oikeisto, joka on kiinnostunut politiikasta, äänestämisestä ja republikaanipuolueesta ainoastaan Trumpin takia.

Trump on kyselyjen mukaan ylivoimaisesti suosituin poliitikko republikaanien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Hän on kertonut harkitsevansa ehdokkuutta vakavasti.

Mitä jos Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi nousee Trumpin kaltainen populisti tai Trump itse? Miten se pitää ottaa huomioon, kun mietimme Natoon liittymistä? ▪ ”Sitä on äärimmäisen vaikea ottaa huo­mioon, koska se ei ole lainkaan meidän käsissämme. Tapasin maaliskuussa Washingtonissa senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin ja senaattori Tom Cottonin. Mitä republikaanien mielipiteeseen tulee, se oli Suomen kannalta harvinaisen myönteinen. Kävimme erittäin hyvän keskustelun, ja asenne oli yksiselitteisen myönteinen.”

”Jos Trumpista vikaa haetaan, hän käytti retoriikkaa, että Eurooppa elää Yhdysvaltain siivellä turvallisuusasioissa. Kertomalla amerikkalaisille näin hän sai varmasti kylvettyä moniin mieliin epäilyn. Kuinka paljon se vaikuttaa Yhdysvalloissa, näitä joutuu miettimään.”

”Ja miten reagoisi amerikkalainen, vaikkapa omahalainen äiti, jolle tultaisiin kertomaan, että nyt sinun poikaasi tarvitaan puolustamaan eurooppalaisia? Täytyy muistaa, että eurooppalaiset juuret ovat jääneet Yhdysvalloissa jälleen yhden sukupolven kauem­mas tämän vuosituhannen aikana.”

Yhdysvaltojen kiinnostus Eurooppaa kohtaan voi siis vähentyä riippumatta siitä, kuka on Yhdysvaltain presidentti. Miten tällainen skenaario vaikuttaa turvallisuusratkaisuihimme? ▪ ”Tämä johtaa siihen kokonaisuuteen, jota kutsuin vuonna 2005 presidentinvaalien alla eurooppalaisemmaksi Natoksi: Euroopan omaan kykyyn – ei Natosta irrallaan vaan Natoon liittyen – kehittää puolustustaan.”

”Euroopan unioni hyväksyi maaliskuussa oman strategisen kompassinsa. Nato puolestaan suunnittelee omaa strategista konseptiaan. Ja lisäksi suunnitellaan Naton ja EU:n puolustuspoliittista yhteistyötä. Nämä kolme saattavat näyttää polkua eteenpäin, myöskin tuohon mitä kutsuin ’omahalaisen äidin syndroomaksi’ eli että Euroopan on otettava enemmän vastuuta itsestään. Ei irrallaan Yhdysvalloista tai Natosta, mutta täyttämällä oman osuutensa tuntuvasti paremmin kuin nyt.”

”Rajan taakse tulee varmasti paljon lisää sotilasväkeä”

Yksi Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisistä pilareista oli pitkään se, että ylläpidämme hyviä suhteita ja hyvää yhteistoimintaa Venäjän kanssa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tämä pilari murtui. Yhteistyö presidentti Putinin kanssa näyttää mahdottomalta.

Suomi on mukana EU:n yhteisessä pakoterintamassa. Yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä, ja kaikenlainen kanssakäyminen rajan yli on vähentynyt dramaattisesti.

Onko kriisi ja hyökkäys muuttanut teidän kuvaanne Venäjästä? ▪ ”Minun kuvaani Venäjästä muutti jo aika lailla se, kun viime marraskuun lopussa Putin totesi puheessaan, että Naton itälaajentuminen on estettävä. Sellainen ihanteellinen kuva, jota venäläiset nyt viljelevät, että Suomi–Ruotsi-malli on ollut vakauden ja turvallisuuden tae, tuhoutui, kun he itse menivät sanomaan, että ei Suomella ja Ruotsilla muuta vaihtoehtoa olekaan. Mikä tulevaisuudenkuva sitten olisi? Ollaan olevinaan Itämeren vakauden vartijoita, mutta itse tiedämme ja kaikki tietävät, että meidän vapautemme ja vakautemme on rajoitettua.”

”Hyökkäys muutti sitten kaiken muun. Maskit riisuttiin.”

Millainen raja Suomen ja Venäjän välille kehittyy tulevina vuosina, jopa vuosikymmeninä? Jos kanssakäyminen loppuu, mitä se tarkoittaa suomalaisille ja Suomelle? ▪ ”Jos ensin puhutaan ihan rajasta. Tosiasia on, että siinä on tuhat kilometriä vailla kummallisempia sotilaallisia rakennelmia. Nyt rajan taakse tulee varmasti paljon lisää sotilasväkeä ja tavaraa. Totta kai se lisää jännitettä.”

”Täytyy kuitenkin muistaa, että suomalaisten ja venäläisten välillä on paljon yhteyksiä, puhun nyt ihan kansalaistoiminnasta, avioliittoja ja kaikkea tällaista, jotka kuitenkin vaativat, että tietyt käytännön asiat kyetään aina hoitamaan. Samaten olisi toivottavaa, että hyvä rajakulttuuri jatkuisi.”

”Kannattaa pitää mielessä norjalainen tapa. Huolimatta siitä, että he ovat Nato-maa, he ovat onnistuneet hoitamaan kaikki käytännön asiat pohjoisessa hyvin joustavasti. Ei Nato muuta maantiedettä. On väärä kuvitelma, että Naton myötä meillä ei itärajaa olisikaan tai ettei siihen olisi tarvetta kiinnittää erityistä huomiota.”

Kun keskustelitte viimeksi Putinin kanssa, oliko Suomen Nato-jäsenyys aihe, josta vaihdoitte ajatuksia? ▪ ”Oli siinä mielessä, että olen hänelle parinkin viimeisen puhelun aikana todennut, että Suomi pitää kiinni oikeudestaan hakea tai olla hakematta ja Nato puolestaan näyttää pitävän kiinni avoimien ovien politiikasta.”

”Pitää huomata, että venäläinen retoriikka tässä kohdassa oli alun perinkin vähän erikoista. Samaan aikaan kun Putin julistaa vaatimuksia siitä, että ei saa liittoutua, niin Kremlin tiedottaja Marija Zaharova sanoi, että jos Suomi ja Ruotsi liittyvät, siitä seuraa askeleita. Eli samaan aikaan sanottiin, että ei saa liittyä ja jos kuitenkin liitytte.”

Mistä sekavat puheet voivat johtua? ▪ ”Onkohan siinä käynyt niin, että termiä ’itälaajentuminen’ ei ole ajateltu kunnolla? Ex-presidentti Medvedevin lausumat lähtivät taas liikkeelle siitä, että jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Hän ei todennut, että me vaadimme, ettei Nato ota jäseneksi.”

Mihin kaikkeen Suomen tulee Venäjän puolelta varautua? Arveletteko, että voitte itse joutua venäläisten disinformaatiokampanjoiden kohteeksi? ▪ ”En ole koko asiaa kauheasti edes ajatellut, mutta kaikenlaista hybriditoimintaa varmasti tapahtuu. Yksi minun epäilyistäni, että miksi meille alkoi 2015 tulla pakolaisia itärajan yli, on se, että se saattoi olla näpäytys siitä, että olimme vuosina 2014–2015 toteuttaneet laajennettua sotilaallista harjoitusohjelmaa läntisten kumppaneidemme kanssa. En tiedä, tämä on arvaus.”

Aiotteko jatkaa suoraa vuoropuhelua presidentti Putinin kanssa? ▪ ”Se täytyy miettiä erikseen. Ainakin tällä hetkellä näyttää hyvin vaikealta. Puheissa Putinin kanssa ei ole edistytty.”

Haastattelun jälkeen selvisi, että YK:n pääsihteeri António Guterres matkustaa Moskovaan tapaamaan Putinia. Presidentti täydensi:

”On mielenkiintoista nähdä, johtaako António Guterresin vierailu jatkokeskusteluihin.”