Kyse on halusta, ei rahasta

Luentonsa alussa Lassi Ahlvik heijasti taululle kuvan 500 euron setelistä.

Oli toukokuu 2025, ja tuoreet professorit oli kutsuttu pitämään tervetuliaisluentojaan Helsingin yliopiston päärakennukseen. Ahlvik oli nimitetty ympäristötaloustieteen professoriksi edellisenä syksynä, neljän vuoden apulaisprofessorin pestin jälkeen.

Luennolla Ahlvik pyysi yleisöä miettimään vastauksen kysymykseen. Mitä sinä tekisit, jos yhtäkkiä energiasta pitäisi maksaa kuukaudessa 500 euroa enemmän?

Sen kysymyksen edessä moni suomalainen oli energiakriisin aikaan vuosina 2022–2023. Luentodioissa Ahlvik jakoi setelin useaan erikokoiseen siivuun. Ne kertoivat, mitä suomalaiset olivat hänen tutkimuksensa mukaan tehneet yllättävän sokin myötä.

Osa lisäsi tulojaan tekemällä enemmän töitä, toiset taas vähensivät muuta kulutusta. Moni vähensi energiankulutustaan laskemalla esimerkiksi sisälämpötilaa.

Suurituloisille energiankulutuksen vähentäminen oli selvästi helpointa.

”Ehkä he laittoivat poreammeensa pois päältä”, Ahlvik totesi luennolla englanniksi.

Sen sijaan pienituloisilla ei ollut mistä joustaa. Jotkut päätyivät ratkaisemaan tilanteen jättämällä laskun maksamatta. Energiakriisi lisäsi maksuhäiriömerkintöjä.

Vaikka yllättävä sokki johtui Venäjän hyökkäyssodasta, Ahlvikin mukaan tapaustutkimus kertoi jotakin tärkeää tulevaisuuden varalle myös vihreän siirtymän näkökulmasta.

Aina kun tehdään ilmasto- ja energiasuunnitelmia, pitäisi ottaa huomioon myös eriarvoisuusnäkökulma, Ahlvik sanoi.