Puhtaasti
taivaalta
Tälle Tunturisuolle, entiselle turvetuotantoalueelle, asennetaan 150 000 aurinkopaneelia. Pieni Utajärvi näyttää vihreän siirtymän mallia koko Suomelle.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Älä laita sitä vielä lehteen!
Pieni nainen valkoisessa toppatakissa puhua pulputtaa ikkunattomassa työhuoneessa, entisen S-marketin tiloissa. Vuokko Paso, Utajärven yrityspuiston toimitusjohtaja, on kuullut merkittävän uutisen kunnalle.
”Katsotaan sitten voiko sen julkaista.”
Utajärvi on Oulun kainalossa, vajaan tunnin ajomatkan päässä maakuntakeskuksesta kaakkoon. Suot ja metsät täplittävät ja Oulujoki halkoo erämaista seutua. Utajärvi on tunnettu hiihtäjistään ja rockmuusikoistaan, 22-Pistepirkko-yhtyeestä.
Pian 2 500 asukkaan kuntaa nostetaan takaisin Suomen kartalle.
Paso lähtee esittelemään yrityspuiston kärkihanketta, ainutlaatuista koko maassa. Katumaasturissa, harmaassa Mercedeksessä, hän miettii, miten kuvailisi kolmella sanalla kuntaa.
”Sanoisin, että ketterä. Sitten luonto, se on meitä lähellä.”
”Mikähän olisi kolmas?”
”Sanoisin, että kehitysmyönteisyys. Täällä on aina oltu yrittäjähenkisiä.”
Hän muutti aikoinaan Utajärvelle pankkiin töihin. Juuret ovat Kainuussa, Puolangalla. Sen takia tulevaa jättiprojektia uskaltaa juhlia vasta, kun kaikki nimet ovat papereissa ja päätökset lainvoimaisia.
”Minähän olen pessimisti Puolangalta!”
Päästötön tuuli- ja aurinkosähkö on avain vihreään siirtymään, pois fossiilisesta energiasta kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Suomen sähköntuotanto voi kaksinkertaistua vuoteen 2030 ja enimmillään viisinkertaistua vuoteen 2045, kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT on esittänyt hurjimman laskelman: tuuli- ja aurinkovoiman potentiaali on tuhat terawattituntia.
Sähkömäärä vastaa 40 000 uuden tuulivoimalan tuotantoa vuodessa. Tällä hetkellä myllyjä pyörii noin 1 400.
Teolliset prosessit, lämmitys ja liikenne sähköistyvät. Siellä, missä sähkö ei toimi suoraan, aurinko- ja tuulisähköllä valmistetaan vedestä vihreää vetyä. Teräksen pelkistykseen, lannoitteiden ja muovien raaka-aineiksi, rekkojen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineiksi.
Vetytaloudessa Suomi aikoo olla voittajien puolella.
Tavoite on valmistaa kymmenys EU:n vihreästä vedystä jo tämän vuosikymmenen lopulla. Kehitteillä on kymmenen miljardin investoinnit, Harjavaltaan rakennetaan ensimmäistä vetylaitosta.
Projekteja on suunnitteilla myös julkisuudelta piilossa.
Kiinnostusta on ”tosi paljon”, vahvistaa yksikön päällikkö Mikko Heikkilä Fingridistä. Vedyntuotannolle on tehty sähköverkon liityntäkyselyitä 30–40 terawattitunnin edestä, mikä vastaa puolta nykyisestä sähköntuotannosta.
Kaikki on vasta alkua, ainakin jos on uskominen energia-asiantuntijoita. Vetyä riittää runsaasti myös vientiin.
Perämerestä on visioitu uutta Persianlahtea, puhtaan energian sampoa.
Autiotalon vajan seinässä törröttävät tikat ympäri taulua.
Vuokko Paso hiljentää vauhtia ja viittoilee kunnan ostaman talon taakse. Tuonne, peltojen ja metsän keskelle, kaavoitetaan Hietaselkä, noin 250 hehtaarin teollisuusalue.