Ihmelääke Ozempic
Tanskalainen lääkäri Jens Juul Holst ei ajatellut laihtumista, kun hän alkoi tutkia hormoneja. Niin kuitenkin kävi, että vuosikymmeniä myöhemmin hänen kokeidensa pohjalta kehitettiin merkillinen lääke. Se hoitaa diabetesta, ehkäisee sydäntauteja ja jopa syöpiä. Ja se laihduttaa.
Alkukesällä 2023 lääkäri ehdotti Sarille uutta lääkettä.
Sarin verensokerit olivat alkaneet kohota. Muutama vuosi aiemmin hänellä oli todettu määrittelemätön diabetes, ei selvästi ykkös- eikä kakkostyyppiä. Sitä oli hoidettu kolmella eri lääkkeellä.
Nyt lääkäri halusi kokeilla uudenlaista valmistetta, joka tiedettiin tehokkaaksi. Sokerit saataisiin sillä nopeasti kuriin.
Sari oli kuullut Ozempicista. Siitä puhuttiin paljon Facebookin diabetesryhmässä.
Lääkäri kirjoitti Sarille reseptin lääkkeen tablettiversioon nimeltä Rybelsus. Vaikuttava aine oli kummassakin sama: suolistohormoni, jonka nimi on semaglutidi. Käyttö aloitetaan pienellä annoksella. Kun elimistö tottuu, voimakkuutta nostetaan vähitellen.
Sari alkoi hoitaa diabetestaan kesäkuun alussa tableteilla, joissa oli kolme milligrammaa semaglutidia. Verensokerit paranivat nopeasti, niin kuin lääkäri oli sanonut.
Ensimmäisen viikon aikana Sari huomasi muutakin. Ruoka ei maistunut niin kuin ennen, eikä hänen tullut nälkä.
Hän alkoi laihtua. Oli siihen vähän varaakin, neljä, viisi kiloa.
Alussa hän ajatteli, että hyvähän se on, kun paino tippuu. Että onpa ihmelääke.
Sari oli tottunut laittamaan ruokaa ja leipomaan, syömään hyvin. Hän oli aina ollut ruokaihminen.
Nyt, kun katsoikin ruokaa: ei kiinnostanut pätkääkään.
Aamuisin hän pakotti itsensä syömään pienen annoksen puuroa ennen kuin lähti koiran kanssa lenkille. Sen lisäksi hän sai syötyä raikkaita salaatteja, joissa oli suolaista juustoa, eikä paljon muuta.
Se oli merkillistä. Sari ei ymmärtänyt, mistä oli kyse, eikä lääkäri ollut varoittanut tällaisesta.
Sari oli voinut pahoin lääkkeen aloittamisen jälkeen, mutta se oli tavallista. Lääkäri oli neuvonut jatkamaan pienimmällä, kolmen milligramman annoksella vielä toisen kuukauden. Kyllä elimistö varmaan oppisi tuntemaan lääkkeen ja pahoinvointi loppuisi.
Heinäkuun lopulla lääkkeen vahvuutta nostettiin.
Sarin vaatteet kävivät liian suuriksi. Siitä laihtumisen oikeastaan huomasi. Yhtenä päivänä mies ja tytär alkoivat ihmetellä, miksi hänen verkkarinsa lököttivät niin kauheasti.
Hän oli painanut kesän alussa 65 kiloa. Elokuussa painosta oli lähtenyt seitsemän, kahdeksan kiloa.