Oletko politiikassa fiiliksen vuoksi, Riku Nieminen?
Näyttelijä innostuu herkästi. Oli kyseessä sitten yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai frisbeegolf.
Toukokuun lopussa eurovaalien ennakkoäänestys oli alkamassa, kun iltapäivälehti otsikoi Riku Niemisestä kertovan jutun: Tähdet, tähdet -kilpailija ei ole kaikkien mieleen.
Nieminen oli ehdolla vasemmistoliiton listoilta. Hän myös viihdytti kansaa Nelosen ohjelmassa. Joitain sen katsojia harmitti, että Nieminen keskittyi musiikkiohjelmassa sketsihuumoriin.
Vaalityön ja kansantaiteilijan tehtävien rinnalla Nieminen valmistautui pääsykokeisiin sekä kaavaili elokuvahanketta, jossa hän on käsikirjoittaja ja tuottaja.
Nieminen on taiteen maisteri, joka pyörittää kahta firmaa. Hänestä on moneksi, eikä hän ole kaikkien mieleen.
Ääniä tuli 4 484. Eurovaaleissa koko Suomi on samaa vaalipiiriä. Eroa Brysseliin lähteneeseen Jussi Saramoon oli vain 434 ääntä. Gashaw Bibani pääsi varasijalle siitä välistä.
”Vaali-iltana riemuitsin vasemmistoliiton tuloksesta. Seuraavalla viikolla vähän harmittelin, miten lähellä oma paikka oli. Kova kolmikko Brysseliin kyllä lähti.”
Niemisen äänimäärä voi toisaalta kuulostaa vähäiseltä. Elokuvat, joissa Nieminen on näytellyt pääosaa – muiden muassa 21 tapaa pilata avioliitto, Nuotin vierestä ja Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu – ovat saaneet noin 1,3 miljoonaa maksavaa katsojaa.
”Olen ajatellut, kuinka iso taakka viihde on. Kun on suorassa lähetyksessä tanssimassa tai tiukoissa uimahousuissa, pääseekö siitä uskottavasti siirtymään politiikkaan”, Nieminen pohtii.
”Mutta sitten kun katsoo muita politiikassa vaikuttaneita, ei siinä olekaan mitään kypsyteltävää.”
Nieminen oli vasta täyttänyt 23, kun Putous alkoi.
Ensimmäisellä kaudella katsojia oli puoli miljoonaa. Toisella kaudella jo miljoona per jakso. Tuon kauden voitti Niemisen sketsihahmo Munamies. Sympaattisen ylioptimistinen, puhuva muna, jolla oli Niemisen kasvot, ääni ja kädet.
Kaikki muuttui nopeasti. Nieminen kuvailee olleensa villi ihminen, jonka piti lopettaa villiys, koska se olisi täyttänyt lehtien palstat.
”En ollut lapsi, mutta aika nuori. Että oli se aikamoinen mylly.”
Teatterikorkeakoulu oli vielä kesken, ja kun Munamies oli kaikkialla, piti myös vetää rajoja sille, missä Riku Nieminen menee. Joidenkin mielestä Niemisellä kilahti hattuun. Toisaalta Nieminen on vain sanonut mitä ajattelee, ja siten tullut testanneeksi, kuinka paljon julkisuuden roolit voivat venyä.
”Hattuun nouseminen kai on sitä, että tekee oletuksia omasta statuksestaan. Kun tulen sellaisesta paikasta kuin Kajaani, en tee hirveästi oletuksia statuksestani.”
Nieminen kertoo kaksi esimerkkiä siitä, kuinka on tullut väärinymmärretyksi.