Vaahtopää

Anikó Lehtinen päätoimittaa Olutpostia, johtaa Olutliittoa ja tekee väitöskirjaa keskioluesta.

hän
Teksti
Kimmo Rantanen
Kuvat
Marjo Tynkkynen

Voit kuunnella jutun myös ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

3! Ennen riitti, kun ravintolassa tilasi oluen numerolla tai kirjaimella: ”iso kolmonen” tai ”A”. Enää tölkin kyljestä ei löydy vanhaa veroluokan merkkiä. Keskiolut-termikin on katoamassa.

Ja mitä keskiolut edes on? Vanhan määritelmän mukaan siinä on vähintään 2,9 ja enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia. Niin on Guinnessissäkin, mutta ei sitä kukaan keskariksi kutsu.

Anikó Lehtinen tekee väitöskirjaa keskioluen identiteetistä. Se on elänyt vahvasti ajan saatossa.

Kun keskiolut tuli ruokakauppoihin vuoden 1969 alussa, uutta aikakautta juhlittiin ja paheksuttiin. Sitä ei silti pidetty kunnon oluena. Niinpä ravintoloissa juotiin vielä pitkään korkeintaan 5,5 prosenttista A-olutta.

Käänne tapahtui 1980-luvulla. Jo M. A. Nummisen kirjoittama Baarien mies (1986) puhui keskiolutkuppiloiden puolesta. Vuosikymmen lopussa keskioluesta tuli muodikasta. Jupitkin löysivät keppanan.

https://youtu.be/0_EtjFzvikE
Otteita ”Baarista baariin” -lyhytdokumenttielokuvasta, jossa kansantaiteilija M.A. Numminen kertoo suomalaisesta keskiolutbaarikulttuurista. Lähde: Youtube.

Sitten iski lama. Ravintoloiden alkoholimyyntiä säädeltiin vielä tiukasti anniskeluluvilla, mutta luvan pelkän keskioluen myyntiin sai helposti.

”Syntyi paljon pieniä hana ja mies -keskaripaikkoja, jossa sai halpaa olutta. Siinä vaiheessa keskioluesta tuli ravintoloissakin A-olutta suositumpaa”, Lehtinen kertoo.

Jako keski- ja A-olueen poistui lainsäädännöstä vuonna 1994. Se hämärtyi entisestään vuoden 2018 alussa, jolloin kaupassa sai alkaa myydä myös A-oluen vahvuisia alkoholijuomia. Samalla oluttyylien määrä on räjähtänyt. Desimaalierot lager-oluiden alkoholipitoisuudessa ovat menettäneet lopullisesti merkityksensä.

”Vastaan Laurean ammattikorkeakoulussa juomaopetuksesta ja olen tekemisissä parikymppisten kanssa. He käyttävät keskarin sijaan termiä kauppavahvuiset. Se kattaa kaikki kaupassa myytävät oluet.”

Tämän ajan ilmiö on alkoholiton olut. Jos siinä ei ole alkoholia, onko se olutta lainkaan.