Vaikea tehtävä
Ukraina pystyy hyödyntämään vastahyökkäyksessään uusia edistyneitä länsiaseita. Maan johdon lausunnot huokuvat optimismia, mutta Venäjän linnoittamien alueiden takaisinvaltaaminen ei käy helposti. Ukrainalta puuttuvat näytöt järeiden puolustuslinjojen murtamisesta eikä monilla hyökkäykseen lähetettävillä sotilailla ole lainkaan rintamakokemusta.
Vastahyökkäys voi käynnistyä milloin tahansa. Maaperä alkaa olla jo lähes koko Ukrainassa niin kuivaa, että raskaat panssariajoneuvot pystyvät liikkumaan pelloilla ja metsäteillä. Uusia joukkoja on koulutettu hyökkäystä varten, ja niillä on käytössään entistä tehokkaampia länsiaseita.
Ainakin puheiden perusteella Ukrainan mahdollisuudet vallata takaisin Venäjän hallitsemat alueet ovat hyvät.
”Vastahyökkäyksemme tulee olemaan menestys ja saamme ajettua miehittäjät maastamme”, presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi pohjoismaisen median yhteishaastattelussa Kiovassa 27. huhtikuuta.
Hän lisäsi, että Ukraina tarvitsee kuitenkin hieman aikaa täydentääkseen varustustaan.
Samana päivänä sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg valoi Brysselissä uskoa Ukrainan näkymiin. Hän kertoi, että maahan oli toimitettu jo 1 550 panssaroitua ajoneuvoa, 230 tankkia ja paljon ammuksia.
”Olemme kouluttaneet ja varustaneet yhdeksän prikaatia, mikä antaa Ukrainalle vahvan aseman jatkaa miehitettyjen alueiden takaisinvaltaamista.”
Ennen Venäjän helmikuussa 2022 alkanutta hyökkäystä Ukrainalla oli The Military Balance -julkaisun tietojen perusteella noin 20 hyökkäystehtäviin soveltuvaa prikaatia. Uusien hyökkäysprikaatien määrästä ei ole julkistettu tarkkaa tietoa, mutta useimmat arviot osuvat kahdentoista ja kuudentoista välille. Osan prikaateista Ukraina kouluttaa itse, eikä kaikille riitä länsiaseita.
Sodan alkaessa Ukrainan armeijan vahvuudeksi arvioitiin noin 200 000 sotilasta. Puolustaja on kokenut merkittäviä tappioita, mutta toisaalta kouluttanut rintamalle lisää joukkoja. Vastahyökkäystä varten on Ukrainska Pravda -lehden mukaan koottu noin 40 000–50 000 sotilasta.
Ukrainaa puskee eteenpäin lännen mittava tuki. Saksalaisen IFW-instituutin mukaan ulkomaat sitoutuivat pelkästään ensimmäisen sotavuoden aikana antamaan Ukrainalle sotilaallista apua yli 68 miljardin euron arvosta. Se vastaa lähes kahtakymmentä Ukrainan vuotuista puolustusbudjettia ajalta ennen Venäjän suurhyökkäystä.
Ylivoimaisesti suurin tukija on Yhdysvallat, joka on lahjoittanut runsaasti niin aseita kuin ammuksia. Esimerkiksi 155 millimetrin tykinammuksia se on toimittanut yli miljoona kappaletta, moninkertaisesti enemmän kuin se pystyy tuottamaan vuodessa.
Ukraina on saavuttanut sodassa kolme suurta menestystä.
Huhtikuun alkupäivinä 2022 Venäjän joukot vetäytyivät laajoilta alueilta Kiovan pohjoispuolelta. Niiden oli pitänyt tehdä paraatimarssi Ukrainan pääkaupunkiin, mutta puutteellisesta kalustosta kärsineet puolustajat pakottivat vihollisen perääntymään. Hyökkäyksestä muistetaan parhaiten Venäjän 64 kilometriä pitkä saattue, joka muodosti helpon maalin ukrainalaisille.
Syyskuussa Ukraina eteni Harkovan itäpuolella nopeasti. Alueella käytiin jonkin verran taisteluja, mutta suuri määrä venäläisten jälkeensä jättämiä käyttökelpoisia tykkejä ja panssarivaunuja paljasti, että monet olivat jättäneet asemansa ilman vastarintaa.
Marraskuussa Hersonin alueen hallinta siirtyi Venäjältä Ukrainalle. Sitä edelsivät Ukrainan tykistön ankara tulitus ja jalkaväen sitkeät taistelut, mutta lopulta Venäjä onnistui siirtämään niin sotilaansa kuin kalustonsa hallitusti ja pienin tappioin Dnepr-joen yli.
Onnistumisia yhdistää se, että Ukrainalla ei ollut vastassa järeitä linnoitteita, ja että vihollinen vetäytyi muutamassa päivässä useita kymmeniä kilometrejä.
Tähänastiset takaisinvaltaukset eivät kerro paljoa siitä, mikä on Ukrainan kyky tehdä prikaatien tai armeijakuntien yhteistoimintaa vaativa hyökkäys linnoittautunutta vihollista vastaan. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila.
Armeijakunta muodostuu kolmesta tai neljästä prikaatista, joista kussakin on arviolta 3 500–4 000 eri aselajien sotilasta. Prikaatissa on yleensä neljä pataljoonaa.
