rikollisuus

Kuolemanpartio kävi täällä

Tukholmalainen Dödspatrullen-rikollisorganisaatio vuokrasi tavallisia asuntoja Helsingistä ja Espoosta huumevarastoiksi. Kumppaneikseen jengi valitsi maahan­muuttaja­taustaisia nuoria, jotka eivät olleet ennen tehneet vakavia rikoksia. Poliisin mukaan yhteistyö osoittaa, että suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on muutostilassa. Huumekauppiaille Suomi on houkutteleva markkina.

Teksti
Matti Rämö
Kuvat
NIclas Mäkelä
14 MIN

Itä-Helsingin Kurkimäessä asunut mies aloitti autoalan opinnot syksyllä 2018.

Hän oli Suomen kansalainen, jolla on maahanmuuttajatausta. Koulun alkaessa hän oli 16-vuotias, syntynyt vuonna 2002.

Opiskelu Helsingin ammattiopistossa ei edistynyt, ja runsaan vuoden kuluttua koulu katsoi hänen lopettaneen. Sen jälkeen kurkimäkeläinen ajoi taksia.

Ensimmäisen tuomionsa hän sai syyskuussa 2021. Liikennesakon ylinopeudesta. Mies ajoi Kivikossa, Kurkimäen naapurissa, 104 kilometrin tunti­nopeutta tiellä, jolla suurin sallittu nopeus oli 80.

Kaahaamisesta tuomittiin kuusitoista kuuden euron päiväsakkoa. Sakkosumma määräytyi minimitulojen mukaan.

Vauhti kiihtyi.

Lokakuu 2021: 131 km/h satasen alueella.

Toukokuu 2022: 147 km/h kahdeksankympin alueella, rangaistus sata kuuden euron päiväsakkoa.

20. huhtikuuta 2023 kurkimäkeläismies ajoi taksinsa Espoon Ämmässuolle. Kello oli puoli kuusi aamulla, kyydissä vuonna 1999 syntynyt somalitaustainen britti.

Kaatopaikasta tunnetussa kaupunginosassa miehet tapasivat serbialaisen rekkakuskin ja saivat tältä kolme jätesäkkiä. Miehet eivät tienneet, että poliisi seurasi heitä. Oli seurannut jo pitkään.

Kun taksi lähti liikkeelle, kaikki miehet pidätettiin. Säkeistä takavarikoitiin yhteensä 31,49 kiloa marihuanaa.

Kuulusteluissa kurkimäkeläinen vakuutti, ettei tuntenut brittimiestä ja oli paikalla sattumalta.

”Minulla oli normaali asiakas, jonka aikeista en voi tietää mitään. Olen periaatteessa sivullinen asiassa. Kiistän syyllistyneeni rikokseen”, hän sanoi poliisille.

Marraskuussa 2023 kurkimäkeläiselle ja 26:lle muulle epäillylle luettiin syytteet Helsingin käräjäoikeudessa huomattavan suuressa huumejutussa. Ulkomailta johdetussa salakuljetus-, myynti- ja rahanpesuorganisaatiossa oli Ruotsin, Norjan, Britannian, Irakin, Serbian, Kosovon, Ukrainan, Turkin ja Somalian kansalaisia.

Neljäätoista epäiltyä pidetään järjestäytyneen rikollisryhmän jäseninä, mikä koventaa tuomioita. Kurkimäkeläinen on heistä ainoa Suomen kansalainen. Yhteensä Suomen kansalaisia on yhdeksän. Kaikilla huumevyyhdin suomalaisilla syytetyillä on maahanmuuttajatausta. Myös osa syytetyistä muiden maiden kansalaisista asui Suomessa.

Syyttäjän mukaan ryhmä toi joulukuun 2022 ja huhtikuun 2023 välillä Suomeen vähintään kuusitoista kiloa kokaiinia, 97 kiloa amfetamiinia, 244 kiloa marihuanaa ja hasista sekä 145 000 ekstaasitablettia, yli miljoona Ksalol-tablettia ja 9 700 opioidipohjaista OxyContin-särkylääketablettia.

Aineiden arvoksi määriteltiin noin 3,7 miljoonaa euroa.

Kurkimäkeläismiestä syytetään kahdeksasta törkeästä huumausainerikoksesta ja vaarallisen esineen hallussapidosta. Syyttäjä vaatii hänelle kymmenen vuoden vankeutta.

Helsingin käräjäoikeus arvioi antavansa tuomiot toukokuun lopussa.

Kurkimäkeläismiehen rikosrekisterissä ylinopeussakkoja seurasivat siis syytteet törkeistä huumausainerikoksista ja järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimimisesta.

On poikkeuksellista, että ensimmäiset merkittävät rikossyytteet tulevat törkeistä huumausainerikoksista.

Järjestäytynyt rikollisuus on pitkään samaistettu erilaisiin liivijengeihin.

Niitä alkoi rantautua Suomeen 1990-luvulla. Ensin kansainvälisesti toimivat moottoripyöräjengit, Helvetin enkelit ja Bandidos. Sitten suomalaisten ammattirikollisten viritelmät, kuten Natural Born Killers ja MORE­, joilla ei ollut tekemistä moottoripyörien kanssa. Jengien jäsenyys osoitettiin liiveillä, joiden saamiseksi piti nähdä vaivaa. Moottoripyörä­jengiin pääsyä edelsivät kokelaskausi hang­around- ja prospect-jäsenenä. Täysjäsenyys vaati aikaa ja näyttöjä.

Rikostarkastaja Kimmo Sainiosta järjestäytynyt rikollisuus on Suomessa mielletty liian vahvasti vain liivijengien toiminnaksi.

”Nykyään on paljon ryhmiä, jotka eivät muistuta jengejä vaan organisaatioita. Niillä ei ole tunnuksia. Kumppanit valitaan sen mukaan, kenellä on tarvittavia paikallisia yh­teyksiä. Liivijengeihin verrattuna nämä ovat löyhiä porukoita, joissa ihmiset vaihtuvat usein.”