Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä...

Kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä näkyy suomalaisen politiikan arki.

politiikka
Teksti
Samuel Nyroos
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen
Kuvat
Jarmo Wright

Torstaina 24. helmikuuta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen valtiojohto järjesti heti aamupäivällä tiedotustilaisuuden. ”Nyt on naamiot riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, presidentti Sauli Niinistö lausui.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi Ylen haastattelussa, että Eurooppa on nyt maailman tulenarin alue.

Iltapäivällä eduskunnan kyselytunti pyöri pelkästään sodan ympärillä.

Päivän aikana eduskunnassa jätettiin neljä kirjallista kysymystä. Perussuomalaisten Minna Reijonen muun muassa kysyi väestönsuojelutilojen kartoittamisesta.

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski puolestaan kysyi yhdessä kahdeksan muun kansanedustajan kanssa:

”Eikö Suomessa tulisi harkita palattavan sulkuviivojen keltaiseen väriin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi?”

Koronaviruspandemia, Ukrainassa käytävä sota, Suomen Nato-prosessi, hurja inflaatio – kuluva vaalikausi on ollut suurten kriisien ja poliittisten käänteiden värittämä.

Poikkeukselliset ajat ovat näkyneet myös eduskunnassa esitetyissä kysymyksissä. Ne ovat kansanedustajille keino valvoa hallitusta.

Painoarvoltaan merkittävimpiä ja mediassa näkyvimpiä ovat välikysymykset, joiden tekeminen vaatii vähintään 20 kansanedustajaa. Niiden jälkeen äänestetään hallituksen tai ministerin luottamuksesta.

Vaalikauden alusta viime kesän istuntotaukoon mennessä välikysymyksiä jätettiin 11. Hallitusta on haastettu muun muassa koronapandemian takia luodusta EU:n elpymispaketista sekä energia- ja polttoainehinnoista.

Myös eduskunnan kyselytunnilla ministereille esitettävät suulliset kysymykset saavat usein mediahuomiota. Istuntotaukoon mennessä eduskunnassa esitettiin 646 suullista kysymystä. Tilastoon on laskettu vain ensimmäiset kysymykset. Ministerin vastauk­sen jälkeen voidaan esittää myös lisäkysymyksiä aiheesta.

Eniten esitetään kirjallisia kysymyksiä, jotka harvemmin saavat palstatilaa. Niitä jätettiin elokuun alkuun mennessä yhteensä 2 711.

Kirjallisten kysymysten aiheina ovat olleet suurelta osin koronavirukseen liittyvät asiat­. Niissä näkyy myös laajempi ja arkisempi kuva politiikasta kriisien keskellä.

Esimerkiksi valkoposkihanhet. Kansanedustajat ovat tiedustelleet ministeriltä muun muassa, miksi niitä ei saa syödä.