Palkkapeli

Johan Matinmikko viimeisteli raporttia maaliskuussa 2023. Kieli keskellä suuta, hän arvioi myöhemmin. Sanat piti valita huolellisesti.

Hän oli nimittäin konsultti, joka esittelisi raportin Helsingin kaupungintalolla. Tiedotustilaisuudessa, joka näytettäisiin suorana internetissä. Vieressä seisoisi pormestari Juhana Vartiainen.

Eikä hyvää sanottavaa juuri ollut.

”Sittemmin kaikki realisoituneet riskit… tunnistettiin heti ensimmäisessä kokouksessa.”

He olivat tehneet selvitystä alkuvuoden. Johan Matinmikko, Henrikki Palva ja Juha Viljakainen. Kolme konsulttia, joilla on hillitty puvuntakki firman esittelykuvissa. Tosin kaikilla Valor Partnersin miehillä on hillitty puvuntakki firman esittelykuvissa.

He olivat haastatelleet kaupungin päälliköitä ja koettaneet selvittää, miksi uusi tietojärjestelmä oli ajanut palkanmaksun kaaok­seen. Niin saattoi liioittelematta sanoa. Tuhannet työntekijät olivat jääneet ilman palkkaa. Osalle oli maksettu liikaa. Viisitoistatuhatta työntekijää oli saanut vahingossa ilmoituksen, että heidän työsuhteensa on päättynyt.

Raporttiin kirjoitettiin:

”Erityisesti koko kaupunkia koskevissa muutoksissa… Helsingin tulisi varmistaa parhaat järjestelmät ja kumppanit.”

Helsinki oli valinnut Sarastia-nimisen yrityksen ja sen 365HR-järjestelmän.

Eikö se ollut valinnut parasta?

Tiedotustilaisuuden aika koitti huhtikuun puolivälissä. Pormestari Vartiainen lausui avaussanat kaupungintalon aulatilassa, pienen pystypöydän takana. Hän sanoi, että oli päättänyt tilata ulkopuolisen selvityksen, jotta nähtäisiin, missä pahimmat virheet tehtiin.

Uuden järjestelmän kanssa epäonnistuttiin vakavasti. ”Inhimilliset seuraukset ovat olleet valtavat.”

Selvityksen tuloksista kertoisi seuraavaksi Matinmikko, Vartiainen sanoi.

”Johan, ole hyvä.”

Kesällä 2020 oli oikeastaan jo kiire. Helsingin palkanlaskijat käyttivät edelleen järjestelmää, joka oli hankittu 1980-luvulla. Sen nimi oli Hijat.

Järjestelmää oli toki päivitetty, mutta lomakkeita ja lappuja liikkui edelleen paljon. Jos lastenhoitaja sairastui, hän saattoi täyttää siitä paperisen ilmoituksen. Päiväkodinjohtaja hyväksyi sen ja lähetti palkanlaskijalle. Tämä syötti tiedot järjestelmään.

Helsingillä on 3 400 lastenhoitajaa. Sillä on 2 500 lastentarhanopettajaa ja 5 800 muuta opettajaa, 1 900 sairaanhoitajaa ja 860 sosiaaliohjaajaa, yhteensä 37 500 työntekijää. Se on enemmän kuin yhdelläkään yrityksellä Suomessa.

Oli sovittu, että Hijat uudistetaan kokonaan. Kansainvälinen it-yritys CGI ja kaupunki olivat tehneet siitä sopimuksen alkuvuonna 2015. Mutta vuodet kuluivat eikä järjestelmää kuulunut. CGI ei pysynyt aikataulussa, ei suunnitelmassa eikä budjetissa.

Kesäkuussa 2020 kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sitten purki sopimuksen. Näytti yksinkertaisesti siltä, ettei projektista tule mitään. ”Kaupunki on menettänyt luottamuksen siihen, että CGI kykenisi viemään hankkeen loppuun saakka”, päätöksessä luki.

Tarvittiin uusi järjestelmä. Vanhaa Hijatia pystyttäisiin käyttämään vielä pari vuotta, mutta sen jälkeen CGI ei enää ylläpitäisi sitä. Loppuvuonna 2022 se olisi ”poissa linjoilta”, kuten Sarvilinna totesi myöhemmin kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aikaa oli siis ”varsin vähän”, hän sanoi.

Heti lomien jälkeen, syksyllä 2020 päädyttiin seuraavaan:

Helsingin kaupunki hankki siivun Saras­tiasta, joka myy erilaisia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä ja palveluita. Sarastia on kuntien omistama yritys. Porin, Hämeenlinnan, Turun, Janakkalan.

Helsingin siivu oli hyvin pieni: 0,04 prosenttia. Osakkeista maksettiin 5 500 euroa.

Kun näin tehtiin, voitiin ostaa Sarastialta tietojärjestelmä suoraan. Ei tarvinnut järjestää työlästä ja aikaa vievää tarjouskilpailua. Laatia tarjouspyyntöä, julkistaa sitä, odottaa vastauksia, vertailla ja valita. Sen sijaan voitiin tehdä ”sidosyksikköhankinta”.

Tiedettiin, että Sarastian uusi 365HR oli ”luotu suomalaiselle kuntasektorille”. Janakkalan kunta käytti sitä. Espoo oli päättänyt hankkia sen.

Mutta miten järjestelmä soveltuisi Helsingille? Sarastialla ei ollut koskaan ollut näin isoa asiakasta.

Espoo oli teettänyt konsulttitoimistolla kartoituksia ja näytti niitä Helsingille, mutta se on yli puolet pienempi kaupunki. Alle 15 000 työntekijää.