Ihmisen kokoinen ostari
Helsingin lähiöitä alettiin rakentaa 1950-luvulla. Niiden keskukseksi tuli ostari. Kymmenen viime vuoden aikana moni rapistumaan päästetty ostoskeskus on purettu. Kuvajournalisti Markus Jokela kiersi jäljellä olevat.
Viitisen vuotta sitten kuvajournalisti Markus Jokela kävi kuvaamassa vantaalaisen Kuohukujan ostoskeskuksen. Kaupunki suunnitteli ostarin purkamista, Helsingin Sanomat teki juttua. Ilpo Hälvän suunnittelema, vuonna 1972 valmistunut ostari oli puurakenteineen näyttävä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas mutta huonokuntoinen. Samassa tilanteessa oli myös moni Helsingin ostari.
”Aloin sääliä niitä”, Jokela sanoo Kulosaaren ostoskeskuksen Kuparilyhty-ravintolan loosissa.
Jokela jäi yli 30 vuoden uran jälkeen Helsingin Sanomista eläkkeelle vuonna 2019, mutta kuvaamista hän ei lopettanut. Helmikuusta alkaen hän on kuvannut Helsingin vanhoja ostareita.
”Näissä on jotain älyttömän hienoa.”
Helsingin vanhat ostoskeskukset rakennettiin pääosin 1950–1960-luvuilla samaan aikaan lähiöiden kanssa. Kaikkien sydämeksi tuli ostari. Monet niistä ovat tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.
Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa työskennellyt Erkki Karvinen (1918–2005) piirsi Kulosaaren lisäksi esimerkiksi Kannelmäen, Myllypuron, Puotilan ja Puhoksen ostarit, kymmeniä elokuvateattereita suunnitellut Eliel Muoniovaara (1918–1993) Erätorin ostoskeskuksen. Pihlajanmäen ostoskeskuksen suunnitteli moninkertaisesti palkittu arkkitehtiaviopari Kaija ja Heikki Siren. Heidät tunnetaan esimerkiksi Helsingin Ympyrätalosta ja Espoon Otaniemen kappelista.
