Työn alla kenkälaatikko

Helsingin Musiikkitalon arkkitehti Marko Kivistö on jälleen mukana mittavassa konserttitalohankkeessa, Turun Fuugassa. Akustiikan kanssa ei voi tehdä kompromisseja.

hän
Teksti
Anna-Liisa Hämäläinen
Kuvat
Vesa Tyni

Piirroksessa risteilee mustia viivoja, jotka kuvaavat tukkisumaa. Hahmo­telma muovitaskussa esittää arkkitehti Marko Kivistön ideaa Helsingin Musiikkitalon konserttisaliksi.

Hän piirsi sen paperinenäliinalle illalla keit­tiössä Turussa, kun ei äkkiä löytänyt luonnospaperia.

Oli vuosi 2000, Kivistö 29-vuotias. Hän oli voittanut Helsingin Musiikkitalon arkkitehtikilpailun Ola Laihon ja Mikko Pulkkisen kanssa.

Päivällä hän oli tavannut japanilaisen Yasuhisa Toyotan, joka toimi Musiikkitalon pääakustikkona ja oli valittu tehtävään jo ennen arkkitehtikilpailua.

”Yasu sanoi, että nyt pyyhitte kaiken pois kilpailuehdotuksesta konserttisalin osalta ja piirrätte sen, miltä haluatte sen näyttävän. Hän operoisi sillä visiolla ja rakentaisi akustiikan”, Marko Kivistö kertoo.

Musiikkitalo muutti hänen suhtautumisensa akustiikkaan kokonaan.

”Jos olin aiemmin lähestynyt akustiikkaa siten, että tilaa rauhoitetaan ja vaimennetaan, niin Musiikkitalo opetti, että sillä saadaan ääni soimaan oikein.”

Marko Kivistö työskentelee parhaillaan Turun musiikkitalon, Fuugan, parissa. Hän on suunnitellut sen PES-Arkkitehtien Tuomas Silvennoisen kanssa. Konserttitaloa aletaan rakentaa syksyllä.

”Turussa tavoittelemme voimakasta ja täyteläistä soundia. Metsästämme akustiikkaa, jossa musiikki ympäröi kuulijan.”

Pääakustikkona on saksalainen Eckhard Kahle yhteistyössä suomalaisen Akukon-yrityksen kanssa. Tilaajan asiantuntijana toimii akustiikan tutkija, Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki.

Konserttisalin muodon päättää tilaaja: onko se viinitarha, jossa orkesteri on keskellä ja yleisö ympärillä, vai kenkälaatikko, jossa orkesteri soittaa edempänä ja yleisö on parvella ja permannolla. Helsingin Musiikkitalossa on viinitarha, Turkuun tulee kenkälaatikko.