Macron piti voittopuheensa Eiffel-tornin juurella vaali-iltana 24. huhtikuuta. © JB Autissier/Panoramic/Bestimage / MVPhotos

Kohti vahvaa Eurooppaa

Ranska antoi presidentinvaaleissa jälleen äänensä Euroopalle. Macronin asema on kuitenkin aiempaa heikompi.

Ranskan presidentinvaalit
Teksti
Silja Lanas Cavada

Ranskan presidentinvaaleja kuvattiin kansanäänestykseksi Euroopasta keskellä Ukrainan sotaa.

Vaalit voittanut keskustaliberaali Emmanuel Macron viljeli ajatusta kansanäänestyksestä tiuhaan vaalikampanjansa aikana.

Rinnastuksella Macron halusi tehdä pesäeroa äärioikeiston EU-kriittiseen Marine Le Peniin ja korostaa EU:n yhtenäisyyden merkitystä historiallisen kriisin keskellä.

Ranska sanoi vaaleissa kyllä Euroopalle.

EU-mielinen Macron, vaalien ennakkosuosikki, sai toisella kierroksella 58,5 prosenttia äänistä. Se oli pari prosenttiyksikköä enemmän kuin viime hetken mittaukset povasivat. Toisaalta se jäi viisi prosenttiyksikköä alle Macronin vuoden 2017 vaalituloksen.

Le Pen keräsi äänistä 41,4 prosenttia. Äänisaalis oli äärioikeiston historian suurin. Ranska sanoi vaaleissa kyllä myös äärioikeistolle. Le Pen ei vaadi Ranskan EU-eroa – sen sijaan hän haluaa korvata EU:n ”vapaiden ja suvereenien kansakuntien liitolla”.

Eurooppa näytti kovin toisenlaiselta kuin nyt, kun Macron voitti vuoden 2017 presiden­tinvaalit. Silloinkin oli vaikeaa. Euroopan yhtenäisyyttä koetteli pakolaiskriisi. Kansallis­mielinen populismi kasvatti suosio­taan. Iso-Britannia käynnisteli historiallista EU-eroaan, jonka seurauksia uskallettiin vain arvuutella.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, Eurooppa elää syvässä epävarmuudessa, keskellä Ukrainan sotaa, jonka seurauksia ei uskalleta edes arvuutella.

Eurooppa näyttää tältä: Kaksi Pohjoismaata pohtii vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon. Saksa aseistautuu vuosikymmenien tauon jälkeen. Pankkimaa Sveitsi jäädyttää oligarkkien pankkitilejä.

Brysselissä Ranskan presidentinvaalien tulos otettiin helpottuneena vastaan. Vaaleja pidettiin vedenjakajana Euroopalle.

Presidentti Macronin ylivoimaisesti suurin haaste Euroopassa seuraavalla kaudella on Ukrainan sota, sanoo politiikan tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.