Nyt nuukaillaan!
Nuukuus on vapaaehtoista säästäväisyyttä, niukkuus pakollista tinkimistä. Maailman nuukimmassa kunnassa asuu Suomen nuukin mies.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Puiselle pöydälle on aseteltu eriskummallisia esineitä. Kello, jossa pyörii vain yksi viisari. Lusikka, jonka keskellä ammottaa reikä. Kahvikuppi, joka on puolikas normaalista.
Mikäs tämä herne sitten on?
”Laihialainen ehkäisypilleri”, kotiseutuaktiivi Olli Väisänen sanoo. ”Se laitetaan tiukasti polvien väliin yöksi.”
Laihian Nuukuuren museossa nuukuudesta väännetään vitsiä. Mutta huumorilla on synkkä varjo. Museo on vanha mäkitupa. Maattoman väen piskuisessa mökissä puute oli alati läsnä, nälkä katovuosina. Kerrotaan, että vuosina 1866–67 Laihian ohi kulki kerjäläisiä, tyhjän vatsan ja tautien riuduttamia. Isännät eivät antaneet ruokaa, suostuivat ruokkimaan vain oman kylän nälkää näkevät.
Mierolaisten matkassa levisi maine nuukista laihialaisista.
Kriisit yhdistävät suomalaisia.
Viime talvena pihistelimme kansakuntana kilowattitunteja. Sähkönkulutus putosi marras-joulukuussa enimmillään suuren ydinvoimalan tehon verran. Kallis hinta ja huoli sähkökatkoksista innostivat yhteisiin talkoisiin. Vattenfallin mukaan jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta vähensi sähkönkulutustaan.
Kiinteiden, määräaikaisten sähkösopimusten hinnat moninkertaistuivat. Lukemattomissa sähkölämmitteisissä taloissa elettiin todeksi vitsi laihialaisesta sähkösaunasta: laitetaan lasku löylyhuoneen seinälle ja hikoillaan.
Sähkönuukuus on monimutkainen laji, sanoo Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.
Yhtiön kyselyn mukaan suomalainen sammuttelee valoja, vaikka säästö on vähäinen. Miellyttävästä arjesta ei juuri tingitä, vaikka sähkölasku kutistuisi roimasti. Vain joka kolmas on laskenut huonelämpötilaa vähintään asteen, vielä harvempi vähentänyt tai lopettanut sähkösaunan lämmityksen.
Halvan energian aika teki meidät sähkösokeiksi.
Kitsailemme siitä mitä näemme. Valot pois, jääkaappi kiinni, televisio ja tietokone pois päältä. Jatkuva taustakulutus jää usein noteeraamatta, Lindroos sanoo. Säätämällä ilmastointia ja puolilämpimien autotallien sekä varastojen lämmitystä säästäisi pitkän pennin.
Kylmäävät hinnat myös opettivat, pakon edessä.
Pörssisähkön valinneet alkoivat seurata sähköpörssiä, jonne ilmestyivät iltapäivällä kahden maissa seuraavan päivän hinnat tunti tunnilta. Pyykinpesukone, lämminvesivaraaja ja sähköauton laturi ajastettiin toimimaan halvimpien tuntien mukaan.
Kesän kynnyksellä sähkö on ollut lähes ilmaista. Mutta hinnanvaihtelut pörssissä ovat tulleet jäädäkseen, sillä verkkoon kytketään yhä enemmän säästä riippuvaista aurinko- ja tuulivoimaa.
Se, joka välttää sähkönkäyttöä kulutushuipuissa, säästää jatkossakin sähkölaskussa.
Vuonna 2022 suomalaisten reaaliansiot putosivat eniten yli 60 vuoteen, kun energia, asuminen ja ruoka kallistuivat rajusti. Vaikka kiivain inflaatio on taittunut, osalle kansaa on luvassa lisää vyönkiristystä. Tuleva hallitus aikoo sopeuttaa taloutta miljardeilla euroilla. Se tietää säästöjä, etuuksien leikkauksia.
Nuukuudella on monet kasvot.
Nuukuus voi olla pakkomielle. Saita pihistää ja pihistää, vaikka tilin saldo olisi kuusinumeroinen. Usein taustalla on lapsuudessa koettu turvattomuus, psykologit selittävät. Rahan haaliminen on yritys hallita arkea, suojata elämän kolhuilta.
Varakkaan taloutta suhdanteet eivät järkytä. Säästäväinen elämäntapa on vapautta. Kun on tarpeeksi rikas, ei tarvitse välittää muista, ei myöskään vertaisistaan. Voi ajaa vanhalla veneellä ja pukeutua kuluneeseen nahkatakkiin.
