Millaista on elää vammaisena Suomessa, Riikka Leinonen?
Esikoiskirjailijan mielestä vammaisuuteen liittyvät kysymykset koskevat meitä kaikkia.
8
MIN
Tanssiminen on parasta kuntoutusta, ajattelee Riikka Leinonen.
Kun hän parikymppisenä alkoi käydä klubeilla, hän huomasi, miten bassonjytke tuntui koko kehossa.
”Silloin aloin tuntea, että minulla on neljä toimivaa raajaa.”
Synnynnäisen cp-oireyhtymänsä vuoksi Leinonen ei yleensä tunne kehonsa vasempaa puolta selvästi. Lievän aivovaurion vuoksi vasen puoli on lievästi halvaantunut ja jonkin verran jäykkä eli spastinen. Oikea puoli sen sijaan aistii herkästi ja toimii hyvin.
Leinosella on myös amusiaksi kutsuttu neurologinen tila. Siihen liittyy vaikeus tunnistaa ja tuottaa musiikkia.
”Silti rytmit tuottavat kehon molemmissa puolissa vastinetta ja houkuttelevat liikkeeseen. Bailatessa ja tanssiessa vasen puolikin tulee tietoisemmaksi ja kehon ääriviivat piirtyvät esiin. Kehoni tuntuu kokonaisemmalta.”
Leinonen on kirjoittanut painotuoreen tietokirjan Suuri valhe vammaisuudesta yhdessä toimittaja Sofia Tawastin kanssa. Tawast on vammaton, mutta hänellä on vammainen tytär.
Teoksessaan Leinonen ja Tawast romuttavat maailman suurimpaan vähemmistöön liittyviä virhekäsityksiä ja kertovat vammaisen elämään nyky-Suomessa vaikuttavista tekijöistä.
Kirjassa henkilökohtainen, yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen taso limittyvät.
Leinosen mukaan yksi vammaisuutta koskeva suuri valhe on ajatus, että vammaisuus olisi tragedia. Todellisuudessa ongelmia vammaisille tuottaa yleensä ennen kaikkea se, ettei yhteiskunta huomioi riittävästi heidän tarpeitaan.
