Miksi maahanmuuttaja siivoaa, Quivine Ndomo?
Tutkija huomasi, että kolmansista maista tulleet sysätään matalapalkkatöihin, vaikka he olisivat koulutettuja.
8
MIN
Herätys aamuyöllä ennen kolmea. Kävely nukkuvan kaupungin läpi kauppakeskukseen. Siivousvälineet esiin, ja puunaamaan paikkoja ennen kuin liikkeet avaavat ovensa.
Työajaksi on sovittu kolme tuntia, mutta hommiin kuluu viisi tuntia. Kahdesta ylimääräisestä tunnista ei makseta palkkaa.
Tämän kaltaista on arki Suomessa monille korkeakoulututkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. He siivoavat, koska eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Kuusi vuotta sitten kenialainen Quivine Ndomo päätyi siivousyrityksen palkkalistoille. Hän opiskeli samaan aikaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa Jyväskylän yliopistossa.
”Säästöni hupenivat ja minun oli saatava töitä”, Ndomo sanoo.
Hän yritti päästä tehtäviin, joissa olisi voinut hyödyntää osaamistaan, mutta se ei onnistunut. Kaikkiin hakemuksiin ei kuulunut edes vastausta.
”Ainoa vaihtoehtoni oli ruveta siivoamaan, vaikka vihasin sitä. Uuvuin henkisesti ja fyysisesti.”
Päivisin Ndomo teki graduaan, mutta väsymys painoi niin, että hän nuokkui tietokoneensa äärellä.
Pari kuukautta siivottuaan Ndomo irtisanoutui työstä.
Hän kertoi päätöksestä ghanalaiselle ystävälleen, joka teki tohtorintutkintoa tietojärjestelmistä. Tämä kiitti häntä rohkeudesta. Ystävä itse ei voinut toimia samoin, koska hänellä oli perhe elätettävänä.
Suomalaisetkin tekevät matalapalkkatöitä opiskellessaan mutta pääsevät yleensä koulutustaan vastaaviin töihin, kun valmistuvat. Kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla on sen sijaan iso riski jämähtää hanttihommiin.
”He ovat haavoittuvaisessa asemassa, koska heillä ei ole Suomessa sosiaalisia verkostoja eikä suomalainen järjestelmä tunnista tai huomioi heidän kykyjään”, Ndomo sanoo.
Hän kuvailee ghanalaista ystäväänsä poikkeuksellisen lahjakkaaksi nuoreksi mieheksi. Ystävä menestyi loistavasti opinnoissaan ja sai artikkeleitaan arvovaltaisiin tiedejulkaisuihin, mutta Suomessa hän joutui tarttumaan luudan varteen.
Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi hän haki töitä Britanniasta ja työskentelee siellä vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Ndomosta on kummallista, että suomalaiset yliopistot houkuttelevat ulkomailta fiksuja ihmisiä opiskelemaan, mutta suomalaiset työmarkkinat hyljeksivät heidän osaamistaan.
”Se on inhimillisen pääoman haaskausta. Jos Suomi haluaa olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, sen ei kannata toimia näin.”
Siivoojan työhön uuvahdettuaan Ndomo palasi takaisin Keniaan, mutta ehti tuskin asettua sinne, kun sai Suomesta iloisia uutisia. Tarjolla oli tutkimusapulaisen työ Jyväskylän yliopistossa. Ndomo otti sen vastaan ja ryhtyi pian tekemään yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa.
