Kuolema
Tenolla
Pohjois-Euroopan suurimmalla lohijoella ei ole saanut kalastaa lohta kolmeen vuoteen. Nyt vesistöä valloittaa vieraslaji, kyttyrälohi. Utsjoella toivotaan siitä pelastusta kunnan talouteen.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Poromies ja perinnekalastaja Vesa Länsman heittää 30 metriä pitkää ajoverkkoa Tenojokeen. Soutaja Toni-Matti Valle ohjaa kapeaa jokivenettä alavirtaan.
”Souda vain”, Länsman sanoo.
Hän laskee verkon nopeasti ja alkaa hakata puusauvalla veteen. Hakkaaminen ajaa kyttyrälohia verkon perälle.
”Nääkkö. Tuolla niitä kuhisee”, Länsman sanoo ja osoittaa verkon alkupäähän.
Kalan pää on koukkumainen, ja uroksilla on kyttyrä. Sellainen muodostuu, kun ne nousevat jokeen kutemaan.
Kyttyrälohi voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.
Länsman kiristää ajoverkkoa pussin muotoon, jotta kalat eivät pääse pakoon.
Ne ovat tarttuneet verkkoon päästään ja kyttyrästä.
Länsman vetää verkon takaisin veneeseen.
Koko operaatio on kestänyt pari minuuttia. Kyttyrälohia on verkossa kolmekymmentäkolme.
”Se oli hyvä veto”, Länsman tuumaa ja nykäisee moottorin käyntiin. Soutaja Vallen mielestä veto oli kohtuullinen.
Ajoverkkokalastus on osa saamelaisten perinnekalastatusta eli kulkutusta. Viimeisen kolmen vuoden aikana sitä on saanut harjoittaa vain kyttyrälohen poistopyyntiin. Siihen Länsmanilla ja Vallella on viranomaisten myöntämä lupa.
Muutamassa päivässä kalastajakaksikko poistaa Tenojoesta toista tuhatta kyttyrälohta. Ne päätyvät jätemonttuihin, pieni osa mahdollisesti ketunrehuksi.
Länsman ja Valle eivät ole ainoita, jotka kalastavat kyttyrälohta Tenolta.
Pelkästään heinäkuun aikana norjalaiset kalastusviranomaiset, vapaaehtoiset ja innokkaat suomalaiset kalastajat poistavat Norjan ja Suomen Lapin vesistöistä yli 100 000 kyttyrälohta.
Samaan aikaan, kun kyttyrälohi on vallannut Lapin jokia, alkuperäinen Atlantin lohikanta eli Tenon lohi on hiipunut niin heikoksi, ettei sitä ole saanut kalastaa Tenon alueella lainkaan kolmeen vuoteen. Sakko Tenon lohen ottamisesta on 3 480 euroa. Niinpä kalastajamatkailijat ovat hävinneet etenkin Suomesta, Utsjoelta. Mökit ovat tyhjillään, kalastuslupamyynti tyrehtynyt.
Teno mielletään lohijoeksi. Sieltä on voinut saada yli 20-kiloisia jättimäisiä koiraslohia eli kojamoja.
Harva kalastaja on kiinnostunut harrien, siian tai meritaimenen pyynnistä Tenolla. Niitä saisi kalastaa, kun hankkii tarvittavat luvat.
Kun kyttyrälohi nousee jokeen, se lakkaa syömästä. Se alkaa mädäntyä sisältäpäin. Kudun jälkeen se kuolee. Mädäntyneiden kalanruhojen vaikutuksia vesistöön ei vielä tunneta. Mediassa kyttyrälohta on kutsuttu ”zombieloheksi”. Utsjoella paikalliset puhuvat ”ryssänlohesta”, joka on muuttanut koko Tenojoen kulttuurin.
Kyttyrälohi on uinut Tenon vesistöihin Venäjältä, jossa sen istutukset aloitettiin jo Neuvostoliiton aikana 1950-luvulla, ruuaksi. Istutuksia on jatkettu vielä 2000-luvulla.
Alun perin kyttyrälohi on Alaskan edustalta, Tyyneltämereltä. Siellä niitä elää luonnonvaraisena miljoonia. Esimerkiksi lyhyehköön, noin 40 kilometrin mittaiseen Karlukjokeen Alaskassa nousee jopa kolme miljoonaa kyttyrälohta vuodessa. Tutkijoiden mukaan kanta voi myös romahtaa nopeasti, mutta palautuu ennalleen neljässä vuodessa.
Kukaan ei tunnu tietävän, miksi kyttyrälohet yhtäkkiä valtasivat Tenon ja monet muut pohjoisen joet. Ensimmäisen kerran niitä vaelsi Tenolle kymmeniä tuhansia vuonna 2017.
Sitäkään ei tiedetä, jatkavatko venäläiset kyttyrälohen istutuksia edelleen missä määrin. Tai sitä, minkä verran he itse kalastavat kyttyrälohta Vienanmereltä sekä sen lähijoista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekoitti Suomen ja Venäjän suhteet myös kalastus- ja ympäristöasioiden tiedonvaihdossa.
Kyttyrälohta voi kyllä syödä, kunhan sen pyytää ennen kutemista, kesä-heinäkuussa.
Ennen kutua kyttyrälohi on väriltään kirkas, lihaltaan punainen ja maultaan oivallinen lohikala.
Silloin kyttyräkään ei ole vielä muodostunut ja kalan ulkonäkö muistuttaa Tenon lohta. Moni kehuu sitä hyväksi graavikalaksi, kevyemmäksi kuin Atlantin lohi.
Yhdysvalloissa ja Aasiassa kyttyrälohi on merkittävä ruokakala. Englanninkielinen nimikin on miellyttävämpi kuin suomalainen, pink salmon.
Kyttyrälohen saalisarvo maailmalla on jopa 200 miljoonaa dollaria vuodessa.
Kyttyrälohi voisi olla pelastus myös Tenojoen lohimatkailulle. Näin arvelee moni Utsjoella.
Maa- ja metsätalousministeriö päätti toukokuun lopulla, että Tenojoen varrella asuvien ihmisten kalastuskausi sai alkaa ensimmäinen kesäkuuta. Turistit pääsivät luvanvaraiseen vapapyyntiin kesäkuun puolivälissä. Viranomaiset halusivat suojella tehokkaasti Atlantin lohta, minkä vuoksi pyyntivälineisiin tehtiin rajoituksia.
”Tuo nyt oli vain aivan pöljää, etteivät turistit saa kalastaa kyttyrälohta kuin lyhyillä vavoilla, sellaisilla pajukepeillä ja pikku perhoilla”, Länsman sanoo.
”Kyllä Tenon kalastajat vapauttavat Atlantin lohet, jos niitä sattuu tulemaan.”
Länsman on ollut mukana Suomen ja Norjan välisissä kalastusneuvotteluissa. Hän on ehdottanut, että kyttyrälohta saisi pyytää tehokkaasti Norjan ja Suomen yhteisellä vesialueella, jotta myös suomalaiset hyötyisivät kalasta enemmän.
”Kunnon välineillä joesta saisi nousun aikana tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia kyttyrälohia.”
Nyt hyödyn vievät norjalaiset. He jalostavat hyvänmakuista kyttyrälohta ennen kutua, ja myyvät sitä Eurooppaan ja Aasiaan. Suomalasille jää käytännössä jättimäiset kasat mätäneviä kaloja.
”Yksikään suomalainen virkamies ei kannattanut minun esitystäni. Tuntuu, että norjalainen virkamies vie meidän virkamiehiämme ja poliitikkoja kuin pässejä narussa”, Länsman sanoo.
Hän istuu Camping Lapinkylän terassilla Utsjoella. Vieressä ovat paikan omistaja, opettaja Nilla Tapiola ja Tenojoella 50 vuotta kalastanut pyhtääläinen Unto Koskela.
Vallitsevaa lohipolitiikkaa pidetään Utsjoella epäonnistuneena. Paikallisten mielestä Suomen virkamiehet ovat ”lapasia” neuvotteluissa, joissa lohiasioista päätetään Suomen ja Norjan välillä.
”Asenne pitää olla kuin Trumpilla”, Tapiola sanoo.
”Eikä sekään norjalaisten kanssa riitä”, Länsman tarkentaa.
Lohenkasvatus ja -kalastus ovat Norjan kansantaloudelle öljyntuotannon jälkeen tärkein tulonlähde. Iso osa suomalaisista vapakalastajista ajaa Norjaan, jossa kalastusrajoitukset ovat löysemmät kuin Suomessa.
Kyttyrälohia voi nousta parittomina vuosina Tenolle jopa satojatuhansia. Seuraava joukkonousu tapahtuu vuonna 2025. Länsman uskoo, että kyttyrälohen pyynnistä saataisiin merkittävästi lisätuloja sekä valtiolle että paikallisille.
Hän on Utsjoen kunnanvaltuustossa Rkp:n valtuutettuna. 1 200 asukkaan kunta on menettänyt kuluneen kolmen vuoden aikana miljoonia euroja verotuloja, kun Atlantin lohi ei ole tuonut rahaa, Länsman sanoo.
Paikallisten mielestä kunta ei ole saanut valtiolta riittävästi tukea. Sitä ei luokitella rakennemuutoksessa eläväksi paikkakunnaksi.
”Moni on lopettanut kokonaan matkailuyrittämisen, toisten myynti on romahtanut”, Nilla Tapiola sanoo ja jatkaa:
”Kyllä tätä voi verrata siihen, että jollakin paikkakunnalla iso tehdas lopetetaan.”
Hänen mielestään Utsjoen paikallisten hätää ei ymmärretä Kehä kolmosen sisäpuolella.
”Utsjoki on kai niin kaukana. Suomea tämä käsittääkseni kuitenkin vielä on.”
Matkailuyrittäjät Otto Paltto ja Marjo Pekki ovat omistaneet Tenon tunturituvat 30 vuotta. Heidän lohimatkailuun perustuva liiketoimintansa on romahtanut kolmessa vuodessa. Huippuvuosina 2000-luvun alussa kalastuslupia myytiin Tenon kesässä yli 30 000, nyt murto-osa siitä.
Pariskunnalla on useita mökkejä sekä asuntovaunu- ja telttapaikkoja Tenojoen varrella, Karigasniemen suunnalla. Ne ovat pääosin tyhjillään.
”Taloudellisesti ajateltuna tämä on ollut iso menetys. Ei me olla saatu tähän mitään korvaavaa, millä tätä olisi voinut paikata”, Paltto sanoo.
”Yhdessä mökissä on pariskunta vuokralla. Harjusta pyytävät Suomen puolella, kun Tenon lohta ei saa. On se kyllä traagista.”
Paltto kävelee kohti joenvartta ja sanoo: ”Jos joku olisi sanonut minulle viisi vuotta sitten, että Tenon lohen kalastus loppuu, niin hulluna olisin pitänyt.”
Vielä 2000- luvun alussa Tenon lohen saalismäärät olivat valtavia. Viranomaiset eivät asettaneet kiintiöitä lohen kalastukselle Suomessa eikä Norjassa. Ehkä sekin on ollut osa syy Atlantin lohen tilaan, Paltto arvelee.
Harva tutkijakaan osaa varmuudella sanoa, mikä on perimmäinen syy Atlantin lohen ahdinkoon. Ehkä meren lämpeneminen, ravinnon niukkuus ja ylikalastus – ilmastonmuutos. Ehkä kyttyrälohen aggressiivisuus muita kaloja kohtaan vaikuttaa myös. Tutkijat selvittävät syitä useissa eri tutkimushankkeissa.
Norjan ja Suomen viranomaisten mukaan Tenon lohen kalastus on mahdollista vasta sitten, kun kanta on elpynyt riittävästi joen pääuomissa.
Moni paikallinen toivoo vaikeuksissa olevalle Atlantin lohelle kalastuskiintiöitä, sillä Norjassa kalastajien määrä ei ole juurikaan vähentynyt.
Esimerkiksi riekoilla ja hirville määritellään vuosittain saaliskiintiöt. Mahdollista se olisi Tenon lohellekin, Paltto sanoo.
Paikallisten mielestä toinen kalastaja on toiselle kalastajalle paras valvoja. Kukaan ei halua vahingoittaa Atlantin lohen tilaa enempää, koska lohi on Tenolla elämän ja kuoleman kysymys.
Utsjokelaisia harmittaa myös norjalaisten Tanan alueelle rakentama pato. Se sijaitsee noin 30 kilometriä Nuorgamista Norjan puolelle pohjoiseen.
Padolla on pyritty estämään kyttyrälohen nouseminen Tenojokeen, mutta se ei ole toiminut.
Todennäköisesti jopa kymmenet tuhannet kyttyrälohet ovat päässeet padon ohi. Sen sijaan Tenon alkuperäisen kalan, Atlantin lohen, nousu on vaikeutunut entisestään.
Padossa on pyyntilaatikko, joka on tarkoitettu Atlantin lohelle. Laatikkoon jääneet lohet on tarkoitus siirtää padon yli, jotta ne pääsisivät kotijokeensa kutemaan.
Laatikko kuitenkin sijoitettiin väärään paikkaan. Atlantin lohi ui syvänteisiin, ja norjalaiset asensivat laatikon liian matalalle.
Utsjokelaiset tekivät padosta tutkintapyynnön Norjan viranomaisille. Paikallisten mielestä Norjan poliisin olisi pitänyt tutkia, onko tapahtunut ympäristörikos.
Norjan viranomaiset myönsivät ongelmat, mutta patoa ei purettu eikä rikostutkintaa aloitettu.
Vesa Länsman kävi kavereidensa kanssa padolla jo sen rakennusvaiheessa.
”Se, joka sen padon on pystyttänyt, ei ole ikinä kalastanut”, Länsman sanoo.
Länsmanin mukaan norjalaiset perustelivat rakentamisratkaisua logistiikalla ja rahalla. Useamman pyyntilaatikon asentaminen olisi maksanut enemmän.
”Ei lohta voi pyytää logistiikan perusteella. Se on toissijainen asia…”
”Järjetön hanke, eikä meitä paikallisia kalastajia kuunneltu yhtään.”
Pienissä joissa kyttyrälohipadot ovat toimineet hyvin. Jopa pienet lapset ovat kantaneet kyttyrälohia Annijoen patoaltaista kuivalle maalle. Sieltä viranomaiset ovat vieneet niitä jäteasemalle.
Toimivia kyttyräpatoja ovat rakentaneet norjalaiset kalastusosuuskunnat ja muut vapaaehtoiset. Myös moni suomalainen kalastaja on osallistunut talkoisiin esimerkiksi Näätämö- ja Annijoella.
Tulehtuneesta tilanteesta kertoo sekin, etteivät norjalaiset päästäneet Suomen Kuvalehteä Tanan padolle kuvaamaan.
Siitä olisi pitänyt sopia Norjan ympäristöviranomaisten kanssa etukäteen, koska alue on luokiteltu työmaa-alueeksi. Kuvauskielto oli kuitenkin helppo kiertää, sillä iso kyttyrälohipato näkyy vieressä kulkevalle maantielle. Siinä kulkee päivittäin satoja tai jopa tuhansia turisteja kohti Pohjois-Norjaa.
Uusi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kertoo seuranneensa Tenojoen tapahtumia pitkin kesää. Hän myöntää, että tilanne Tenolla on vaikea.
Ministerin mukaan hän ollut jo kolme kertaa Norjan kollegaansa yhteydessä, virkamieskontaktien lisäksi. Suomen ja Norjan viranomaiset ovat neuvotelleet padosta ja kyttyrälohien poistosta, mutta norjalaiset ovat luottaneet omaan asiantuntemukseensa.
Yksi selitys norjalaisten määräävään asemaan Tenoa koskevissa asioissa löytyy maa- ja metsätalousministeriön muistiosta, joka on kirjoitettu kesäkuun lopulla 2023. Muistiossa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste mainitsee, että Tenon lohentuotantoalueista vain noin kolmannes kuuluu Suomelle. Sillä on merkitystä neuvotteluissa. Virkamies kuvailee neuvottelutuloksia kompromissiksi.
Essayahin mukaan Tenon uuden kalastussäännön on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2024. Luonnoksessa esitetään, että mikäli kyttyrälohen torjumiseksi suunnitellaan lohen nousua estäviä toimia, siihen on saatava toisen maan viranomaisen hyväksyntä. Nyt Tanan padon rakentaminen oli Norjan puolelta ilmoitusluontoinen asia.
Kyttyrälohen kaupallinen hyödyntäminen Suomessa voi ministerin mukaan olla vaikeaa.
”Suomen alueelle saavuttuaan kyttyrälohien laatu heikkenee hyvin nopeasti, joten kalojen hyödyntäminen kaupallisesti on haastavaa. Myös kalastusmatkailijoiden kiinnostus laskee kyttyrälohien laadun heiketessä”, Essayah perustelee.
Mutta jos kyttyrälohi saataisiin kalastettua oikeilla, tehokkailla pyyntivälineillä, taloudellinen hyöty voisi olla merkittävä.
Jos paikallisten tahto toteutuisi, moni suomalainen ravintola, kauppa ja kuluttaja voisi olla tulevaisuudessa kiinnostunut ostamaan kyttyrälohta. Kunhan laatu, hinta ja saatavuus olisivat riittävät.
Ministeri Essayahin mielestä yhteiset hankkeet Suomen ja Norjan kanssa Tenon alaosissa voisivat olla keino tehostaa vieraslajien poistoa ja parantaa sen taloudellista hyödyntämistä.
Tenolla Atlantin lohen suojelu on kuitenkin ykkössijalla, ja paikalliset kalastusperinteet ja verkkokalastus ovat ministeriön tulkinnassa toissijaisia.
Uuden linjauksen mukaan Atlantin lohta saa kalastaa vasta sitten, kun määrät ovat riittävät Tenon pääuomissa.
Tarkempi määrittely on kesken. Laskennasta vastaavat suomalaiset ja norjalaiset tutkijat.
Tutkijat muistuttavat raporteissaan, että kyttyrälohen kohdalla ei ole helppoja ratkaisuja.
Tilanne voi olla huonompi jo seuraavan kudun aikana, vuonna 2025.
Kyttyrälohi voi levitä myös Itämerelle. Silloin se voi uhata myös alkuperäisiä Itämeren lohikantoja.
Lähteet: Luonnonvarakeskus, Suomen Kalakirjasto, väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, Oulun yliopisto, Maa- ja metsätalousministeriön muistio Suomen ja Norjan välisestä Tenojoen kalastussäännöstä.