Neuvotteluvaltti

Kukaan ei vallannut Venäjältä maata yli 50 vuoteen, kunnes Ukraina hyökkäsi Kurskiin. Asiantuntija arvioi, että Ukraina voi yhä pitää hallussaan osaa Venäjästä vuoden lopussa.

Ukrainan sota
Teksti
Jukka Heinonen
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen
9 MIN

Yllätys onnistui. Ukraina tunkeutui Venäjälle 6. elokuuta ja otti muutamassa päivässä haltuunsa useiden satojen neliökilometrien alueen Kurskin kaupungista lounaaseen. Seudulle julistettiin hätätila ja sieltä evakuoitiin lähes kaksisataatuhatta asukasta.

Vajaassa kahdessa viikossa Ukraina on valloittanut maata lähes yhtä paljon kuin Venäjä koko vuonna yhteensä.

Vastuksen vähäisyydestä päätellen Venäjä ei ollut varautunut hyökkäykseen, jonka valmistelu oli salattu huolellisesti. Ukrainalaissotilaat kuulivat siitä vasta päivää ennen sen alkamista, The New York Times kertoo.

Tunkeutuminen Kurskiin on nöyryytys Venäjälle. Jos Kiinan ja Neuvostoliiton rajakonfliktia vuonna 1969 ei huomioida, Venäjältä ei ole kaapattu alueita kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Ukraina pystyi osoittamaan, ettei sotatilanne ole Venäjän johdon hallinnassa, presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak sanoi riippumattoman venäläisen verkkolehden Meduzan haastattelussa. Toinen tärkeä poliittinen motiivi hyökkäykselle oli hänen mukaansa tarve näyttää tavallisille venäläisille, että sota koskettaa myös heitä.