Kultasormi
Harri Virtanen on kultaajamestari toisessa polvessa. Vuodesta 2018 hän on ollut tähän asti suurimman työnsä kimpussa.
Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.
Aluksi se tuli yöuniinkin.
Vuonna 2018 Harri Virtanen aloitti elämänsä urakan. Hänen yrityksensä oli valittu kunnostamaan Helsingin Uspenskin katedraalin ikonostaasi. Seitsemän vuoden työ. Valmista pitäisi tulla 2025.
Suomen ortodoksisen seurakunnan vuonna 1868 valmistuneen pääkatedraalin ikonostaasi on suunniteltu ja tehty Pietarissa. 11 metriä korkea ja 25 metriä leveä. Ikoneja kahdessa kerroksessa. Ympärillä kultaa: Kuninkaanportin ovissa, risteissä, liekeissä, pylväissä, ikonien kehyksissä. Joka puolella.
Esimerkiksi yhden noin 1,5 metriä korkean ja ympärysmitaltaan puolimetrisen pylvään kiiltokultaus vie yhdeltä ihmiseltä yli kuukauden työtunnit. Pylväitä on 24.
Virtasen kultaus- ja kehysliikkeessä on viisi työntekijää. Projektista tulisi kerran elämässä -juttu.
Sellainen vähän ahdistikin.
”Että vitsi, jos joku menee pieleen.”
Yksi henkäys, ja ruttuinen kultalehti siliää nahkaiselle alustalleen.
”Otetaan otsasta vähän työn aiheuttamaa tuskan hikeä”, Virtanen sanoo töölöläisliikkeen työtiloissa.
Kullanlaskin eli lekari on valmistettu oravankarvasta. Virtanen sipaisee sillä ihoaan ja perään kultalehteä. Se tarttuu ihorasvaan hanakasti kuin sähköinen hius.
Virtanen on yksi Suomen arviolta kuudesta ammatissa toimivasta kultaajamestarista.
Pöydällä on osissa kultainen pendyylikello, seinillä roikkuu rokokoopeilin ja taulujen kehyksiä. Yksi on Akseli Gallen-Kallelan teoksesta Petäjäleivän virttä laulava tyttö. Kehysten alta katsoo Jumalan kaikkinäkevä silmä, Uspenskista.
