Nato-ovesta – vasta viidennellä kerralla

SK julkaisee otteen Pitkä tie Natoon -kirjasta, joka kuvaa Suomen ja sotilasliiton suhteiden historiaa.

kirjaote
Teksti
Risto E.J. Penttilä Jyrki Karvinen

Joka kerta kun Venäjän ja lännen suhteet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana muuttuivat, toimimme samalla tavalla. Syvensimme poliittisia ja taloudellisia suhteitamme Venäjään ja kehitimme pragmaattista sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa.

Kun Nato-ovi avautui ensimmäistä kertaa vuonna 1997, Suomi varmisti, ettei Naton ovea suljettaisi meiltä kokonaan. Painopiste oli kuitenkin Venäjä-suhteen kehittämisessä. Paavo Lipponen teki vuonna 1997 aloitteen Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta. Sen tavoitteena oli taloudellisen yhteistyön kehittäminen Venäjän kanssa, ja vuonna 1999 siitä tuli osa EU:n virallista politiikkaa. Samaan aikaan Suomen valtion omistama Neste ja Venäjän valtion omistama Gazprom aloittivat Nord Stream -kaasuputkihankkeen.

Toisen kerran Nato-ovi avautui Suomelle vuonna 2004 Naton Big Bang -laajentumisen yhteydessä. Valtiojohtomme katse oli kuitenkin yhä kiinni Venäjässä. Presidentti Vladimir Putin oli varma, että länsimaat olivat sotkeutuneet vuoden 2004 oranssiin vallankumoukseen Ukrainassa. Suomelle tuli tarve osoittaa, että se ei ollut liittymässä ”russofobiseen rintamaan”. Suomi piti yllä hyviä suhteita ja hyväksyi suunnitelmat Nord Stream -kaasuputkesta pelkästään ympäristöasioihin liittyneen lupaprosessin jälkeen. Työt alkoivat vuonna 2005.

Kun Nato-ovi avautui Naton laajentumisen yhteydessä kolmannen kerran vuonna 2008, kieltäytyi Suomi jälleen jäsenyydestä. Sen sijaan otimme askeleen kohti lähempää energiayhteistyötä Venäjän kanssa. Fortum osti samana vuonna merkittävän osan venäläisestä alueellisesta sähköverkosta. Entinen pääministeri Paavo Lipponen ryhtyi saksalais-venäläisen Nord Stream -maakaasuyhtiön neuvonantajaksi.

Jälkikäteen nämä toimenpiteet näyttävät kummallisilta, mutta tuolloin niitä pidettiin melko luonnollisina. Saksa jatkoi taloussuhteita korostavaa Wandel durch Handel -politiikkaa sekä Venäjän että Kiinan kanssa, Euroopan unioni ei ryhtynyt voimakkaisiin Venäjän vastaisiin toimenpiteisiin, ja seuraavana vuonna Yhdysvallat yritti palauttaa suhteet Venäjän kanssa painamalla reset-nappia.

Kun Nato-ovi avautui neljännen kerran Krimin valloituksen jälkeen, toistui vanha kaava. Suomi tiivisti sotilaallista yhteistyötään Naton kanssa ja syvensi samaan aikaan suhdettaan Venäjään. Presidentti Sauli Niinistö tiivisti kanssakäymistään Vladimir Putinin kanssa. Samaan aikaan Fortum joutui vastustelustaan huolimatta menemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Tässä tilanteessa syntyi myös päätös venäläisten ydinreaktoreiden ostamisesta ydinvoimalaan, joka oli tarkoitus rakentaa Hanhikiven niemelle Pyhäjoen kuntaan.