Suomen askeleet pois karhun kainalosta
SK julkaisee otteen Jättiläisen jalanjäljet -kirjasta, joka kuvaa Suomen matkaa sotien jälkeisestä ajasta aina Naton kynnykselle asti.
Syyskuussa 1990 presidentti Mauno Koivisto ällistytti suomalaiset ja monet muutkin tulkinnallaan Pariisin rauhansopimuksesta, joka vuonna 1947 lopetti jatkosodan ja sitä seuranneen välirauhaksi sanotun ahdingon ajan. Koiviston mukaan rauhansopimuksen Suomen Puolustusvoimain rakennetta ja aseistusta sekä sen Saksan-suhteita säätelevät artiklat rajoittivat Suomen täysivaltaisuutta ja olivat menettäneet merkityksensä Saksan yhdistyttyä. Koivisto totesi niiden rauenneen ja ilmoitti, että Suomi ei enää noudattaisi niitä.
Koiviston tulkinta rauhansopimuksesta mitätöi myös Suomen ja Neuvostoliiton kesken vuonna 1948 tehdyn yya-sopimuksen Suomen suvereniteettia loukkaavat artiklat. Presidentin valtioneuvoston pöytäkirjaan saneleman lausuman mukaan yya-sopimuksen viittaukset Saksan hyökkäävään rooliin heijastivat sen ”laatimisajankohdan ja muutoinkin sellaisen ajankohdan tilannearviota, joka ei enää vallitse”. Saksan yhdistyminen osoitti yya-sopimuksen Saksa-viittausten ”asiallisesti vanhentuneen”. Professori Krister Wahlbäck, Suomen historian paras ruotsalainen tuntija, on arvioinut yya-sopimuksesta vapautumisen olleen Koiviston Pax-tulkinnan päätavoitteena.
