Merten uusi mahti
Kiina haastaa jo lähivesillään Yhdysvaltain merivoimat. Uudet suunnitelmat tähtäävät paljon pidemmälle.
Kiina pyrkii luomaan laivastotukikohtien verkoston eri puolille maailmaa rahoittamiensa satamahankkeiden avulla. Näin päättelee yhdysvaltalaisen William & Mary -yliopiston kansainvälinen tutkimusyksikkö Aid Data tuoreessa raportissaan.
Aid Data keräsi tiedot kaikista Kiinan valtion rahoituslaitosten luotottamista satamahankkeista vuosina 2000–2021. Se löysi 123 hanketta 78 satamassa ja 46 valtiossa.
Niihin oli käytetty kiinalaista lainarahaa noin 27,5 miljardia euroa. Hankkeita hallinnoi yleensä valtiollinen rakennusyhtiö China Communications Construction Company (CCCC), jolla on tiiviit yhteydet Kiinan Kansan vapautusarmeijaan.
Tutkimuslaitos otti suurennuslasin alle hankkeet, joiden sijainti on Kiinalle strategisesti tärkeä ja joiden isäntämaan kanssa Kiinalla on hyvät suhteet. Se arvioi, että Hambantota Sri Lankassa, Bata Päiväntasaajan Guineassa, Gwadar Pakistanissa ja Ream Kambodžassa ovat kohteita, joihin Kiina saattaa perustaa laivastotukikohtia 2–5 vuoden kuluessa.
Tukikohtaverkosto on osa Kiinan tavoitetta kehittää merivoimiensa toimintakyky maailman kärkeen, Aid Data toteaa. Washingtonilainen ajatushautomo Foundation for Defense of Democracies (FDD) on samaa mieltä.
”Kyse ei ole siitä, rakentaako Kiina ulkomaisia tukikohtia, vaan koska se tekee niin”, FDD:n vanhempi tutkija Craig Singleton tiivisti CNN:n haastattelussa.
Kiina on kiihdyttänyt suurvaltapyrkimyksiään määrätietoisesti presidentti Xi Jinpingin vuonna 2012 alkaneella valtakaudella. Vuonna 2017 Xi kirjautti kommunistisen puolueen huippukokouksessa Kiinan viralliseksi tavoitteeksi nousta ykkösluokan asevoimaksi.
Aluksi Kiina on pyrkinyt Yhdysvaltojen kanssa tasaveroiseksi laivastomahdiksi strategisesti tärkeimmiksi valitsemillaan Etelä-Kiinan merellä ja Taiwaninsalmella. Päätavoite on luoda iskukyky, joka mahdollistaa onnistuneen hyökkäyksen Taiwaniin.
Etelä-Kiinan merestä Kiina haluaa tehdä oman sisämerensä. CCCC on rakennuttanut siellä kiistanalaisia tekosaaria, joilla Kiina laajentaa merirajojaan ja perustelee oikeuttaan valvoa alueen laivaliikennettä. Peking vakuutti vielä 2015, ettei se ota niitä sotilaskäyttöön, mutta nyt niillä on jo tukikohtia.
Kiina on myös käynyt yhä ärhäkämmäksi ominaan pitämillään vesillä. Sen sota-alukset porhaltavat yhdysvaltalaisten laivojen kylkituntumaan, viistävät Taiwanin merirajoja ja hätistelevät Etelä-Kiinan mereltä muiden valtioiden aluksia.
Ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS) laati hiljattain nykyisten voimasuhteiden pohjalta sotapelisimulaation, jossa Kiina hyökkää Taiwaniin ja Yhdysvallat puolustaa saarta. Se päätyi arvioon, ettei Yhdysvaltain tulivoima riitä pysäyttämään Kiinan hyökkäystä, vaikka aiheuttaisikin sille suuria laivastotappioita.
”Lähialueiden osalta Kiina on jo saavuttanut tavoitteensa merten herruudesta. Yhdysvallat tuntee olonsa Itä-Aasian vesillä tukalaksi, ja sen on pakko miettiä vakavissaan aivan uusia tapoja vastata Kiinan voimaan. Lähialueiden ulkopuolella Kiinan voima ei näy lainkaan samalla tavalla”, toteaa Kiinan sotilaspoliittiseen ajatteluun ja strategioihin perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Puranen.
