Muovipussilapset

Keinokohtu voi tulevaisuudessa antaa pikku­keskosille elintärkeää lisäaikaa kypsymiseen. Sitä ennen on ratkottava isoja eettisiä kysymyksiä. Kasvaako keinokohdussa sikiö vai vauva? Kuka sen elämästä päättää? Mitä abortti tarkoittaa?

bioetiikka
Teksti
Anna Tommola
Kuvat
Outi Kainiemi

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Sinetöidyssä muovipussissa on läpinäkyvää, steriiliä geeliä. Sen sisällä kasvaa sikiö, lämpimässä ja hämärässä. Keinotekoinen napanuora ja istukkaa korvaava laitteisto huolehtivat ravinnonsaannista. Toiset letkut vievät happea verenkiertoon.

Näin toimii Extend-niminen keinokohtuteknologia, jota yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on kehittänyt Philadelphian lastensairaalassa. Keinokohdussa ei vielä kasva ihmisen alku vaan lampaan sikiö.

Ensimmäisistä onnistuneista keinokohtukokeista eläimillä raportoitiin viisi vuotta sitten. Tutkijat olivat siirtäneet lampaan sikiöi­tä kehittämäänsä ”biobagiin” ja ylläpitivät niiden kasvua ja kehitystä neljän viikon ajan.

Sen jälkeen keinokohdussa on kypsynyt jo kaikkiaan yli kaksisataa muovipussikaritsaa. Vain muutama on saanut jatkaa elämäänsä keinokohdun ulkopuolella, mutta niiden fysiikka ja aivot näyttävät kehittyneen normaalisti.

Laitteiden soveltaminen ihmisille on nyt jo pitkällä ja prototyyppi tulossa testiin. Ihmiskokeisiin voidaan siirtyä, kun vielä joitain yksityiskohtia saadaan varmistetuksi lampailla.

Näin arvioi tutkimuksia johtanut lastenkirurgi Alan W. Flake alkuvuodesta Journal of Pediatric Surgery -lehdessä. Samalla kannalla on Yhdysvaltain lääkevirasto FDA, joka on myöntänyt menetelmälle niin sanotun läpimurtostatuksen. Se tarkoittaa sitä, että hoito voidaan aikanaan hyväksyä nopeutetussa käsittelyssä.

Elokuun lopussa Suomen lapsiasiavaltuutetulta tuli tiedote: ”Keinokohtuhoidon kehittyminen vaatii eettistä ja oikeudellista arviointia.” Siinä viitattiin Oikeus-lehdessä julkaistuun artikkeliin, jonka oli kirjoittanut lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.

Onko asia yhtäkkiä ajankohtainen?

Ehkä on, ehkä ei.

”Arviot keinokohtuhoidon käyttöönotosta vaihtelevat viidestä vuodesta jopa kymmeniin vuosiin”, Helander sanoo.

Kyse ei ole vain siitä, mikä on teknologisesti mahdollista, vaan myös siitä, millaista teknologiaa halutaan käyttää.

”Eihän siitä ole vielä varmuutta, millainen keinokohtuhoito otetaan käyttöön vai otetaanko lainkaan. Keskustelua pitäisi silti käydä jo etukäteen ja varautua eri vaihtoehtoihin.”

Helander on perehtynyt kansainväliseen bioeettiseen keskusteluun keinokohduista osana oikeustieteellistä väitöstutkimustaan. Pienten keskosten entistä turvallisempi ja tehokkaampi hoito on hänestä kannatettava tavoite, mutta avoimia kysymyksiä on paljon.

Mikä on keinokohdussa kasvavan yksilön oikeudellinen asema? Voiko kehitysvaiheeltaan ja terveydeltään samanlaisia yksilöitä kohdella eri tavoin riippuen siitä, missä ne kehittyvät? Kuka päättää keinokohtuyksilön hoidosta?

Keinokohduista on haaveiltu, niiden tuloa pelätty ja niiden etiikasta kirjoitettu vuosikymmeniä. Täydellinen ektogeneesi eli vauvojen tuottaminen kokonaan ilman luonnollista raskautta on ollut lähinnä tieteisfiktiota.

Ei se nytkään ole ihan näköpiirissä.

Extend-menetelmän yhdysvaltalaisten kehittäjien päämäärä on parantaa keskosvauvojen hoitoa korvaamalla nykyisiä tehohoitoyksiköitä. Sama julkilausuttu tavoite on myös Japanissa ja Australiassa käynnissä olevissa vastaavissa hankkeissa.

Pienimmät ja hauraimmat keskosvauvat, joita kyetään pelastamaan, eivät ole lainkaan valmiita kohtaamaan ulkomaailmaa. Elimistön kypsyminen on pahasti kesken. Pikkukeskosina syntyneet kärsivät rankan alun aiheuttamista ongelmista usein koko elämänsä ajan.

Keinokohtu ei ole vain tehokkaampi keskoskaappi. Nimensä mukaisesti se pyrkii pitämään olot kohtua vastaavina, syntymää edeltävässä tilassa. Pienet aivot ja keuhkot saavat lisäaikaa kypsyä ennen kuin vuorovaikutus ulkomaailman kanssa toden teolla alkaa.

Vaikka kohderyhmänä ovat samanikäiset keskosvauvat, joita jo nyt pyritään hoitamaan, kehittyvä teknologia koettelee silti etiikan rajoja. Se, miten keinokohdussa kasvavan yksilön asema määrittyy, voi vaikuttaa kaikkien sikiöiden ja vauvojen oikeuksiin – ja samalla lisääntymisoikeuksiin.

”On väistämätöntä, että samalla keskustellaan myös esimerkiksi aborttioikeudesta ja raskaana olevan itsemääräämisoikeudesta”, Merike Helander sanoo.

Milloin ihminen syntyy?

Lain edessä syntymän hetki on perusoikeuksien kannalta tärkeä raja. Syntymässä yksilöstä tulee oikeuskelpoinen henkilö. Hän saa henkilötunnuksen ja lähtökohtaisen oikeuden elämään.

Onko keinokohdussa kasvava lapsi syntynyt vai syntymätön?

Keinokohtu voitaisiin rinnastaa ihmiskohtuun ja ajatella, että sikiö on yhä sikiö. Toisaalta menetelmä voitaisiin rinnastaa nykyiseen keskosten tehohoitoon, jolloin hoidettava olisikin syntynyt keskosvauva. Tai sitten päädytään jonkinlaiseen välimuotoon.

Kyse on samalla siitä, kuka keinokohtuyksilön hoidosta päättää. Lääkärit tekevät päätökset hoidoista yhteisymmärryksessä potilaan tai hänen edustajansa kanssa. Raskaudesta ja sikiön hoidosta päätettäessä kuullaan raskaana olevaa, mutta vastasyntyneen hoitoon antavat suostumuksensa yleensä huoltajat yhdessä.