Nato-Suomen
kauppa­ratsu

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala sai tehtävän. Amerikkalaiset senaattorit tulisi varmistaa Suomen Nato-jäsenyyden kannalle.

ulkopolitiikka
Teksti
Pekka Vahvanen
Kuvat
T. J. Kirkpatrick

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Kello on viittä vaille yksi iltapäivällä, kun Mikko Hautala astelee Yhdysvaltain senaatin Dirksen-rakennuksen eteen.

Washingtonissa on tyypillinen heinäkuun lopun sää: yli 30 asteen kostea helle.

”On tämä väärin, kun joudutaan pitämään näitä rippipukuja päällä tällaisella helteellä”, Hautala sanoo. ”Patriarkaatti kostaa itselleen nyt.”

Suurlähettiläs Hautala on pukenut mustan puvun päälle aiheesta: hänellä on tehtävä suoritettavana. Hän yrittää vakuuttaa Yhdysvaltain senaattorit siitä, että Suomi tulee hyväksyä Naton jäseneksi.

Nyt Hautala on menossa tapaamaan senaattori Bernie Sandersia. Sanders oli lähellä nousta demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi sekä 2016 että 2020, mutta jäi molemmilla kerroilla esivaalissa toiseksi. Hänellä on edelleen vahva kannatus puolueen vasemmistosiivessä.

”Hän on tietysti yhden poliittisen laidan ihminen. Välillä on tavattavina tosi kovia trumpilaisia ja välillä ihan toista laitaa. Minun asiani on Suomen asia, ei Yhdysvaltain sisäpolitiikka.”

Paikalle tulee myös toinen Washingtonin suurlähetystössä työskentelevä diplomaatti, joka kirjaa tapaamisten annin ulkoministeriöön ja valtiojohdolle lähetettävään muistioon.

Hautala esittelee ulkoasiainsihteeri Maria Kaukon ja vitsailee, että Suomen delegaation seinäjokelaispitoisuus on sata prosenttia.

Yksi Sandersin lukuisista avustajista vie seinäjokelaisdelegaation ja toimittajan senaattorin huoneeseen.

Siellä Sandersia odotetaan muutaman minuutin ajan kuin joulupukkia. Välillä small talk sujuu, välillä ollaan hiljaa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yhdysvalloista tuli Suomen ulkopolitiikan prioriteetti numero yksi.

Jos suhde Venäjään on ongelmallinen, suhteiden Naton voimakkaimpaan valtioon on oltava läheisemmät, Suomen ulkopoliittinen eliitti ajatteli.

Siksi kuluneet puoli vuotta ovat olleet Suomen Washingtonin-suurlähetystössä kiireistä aikaa. Kun Venäjän hyökkäys alkoi torstaina 24. helmikuuta, neljä päivää myöhemmin maanantaina aloitettiin presidentti Sauli Niinistön Yhdysvaltain-vierailun valmistelut. Perjantaina presidentti Joe Bidenin tavannut Niinistö lensi jo takaisin Suomeen.

Hautala sanoo, että nopea tapahtumienkulku oli diplomatian mittakaavassa ”jonkinsortin maailmanennätys”.

Niinistö teki toisen vierailun Valkoiseen taloon paria kuukautta myöhemmin yhdessä Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa. Siinä vaiheessa Suomi ja Ruotsi olivat jo tehneet Nato-päätöksensä.

Molemmilla kerroilla suurlähetystö järjesti Niinistölle myös tapaamisia kongressin johtohahmojen kanssa. Toukokuussa senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell vieraili Mäntyniemessä ja antoi tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle. Oletuksena siis oli, että senaatti hyväksyisi Suomen jäsenyyshakemuksen.

Niinistön lisäksi Washingtonissa on viime kuukausina vieraillut paljon Suomen poliittista johtoa, esimerkiksi pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri. Myös moni muu suomalainen poliitikko on ollut lähetystön vieraana. Ennen Sandersin tapaamista Hautala oli tavannut saman päivän aamuna europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin.

Hautala tapasi senaattori Bernie Sandersin, joka oli aiemmin suhtautunut varauksellisesti Naton laajenemiseen. © Pekka Vahvanen

Vihdoin Sanders astuu sisään huoneeseen.

”Hei, kuinka voitte, suurlähettiläs?”

”Hei, senaattori.”

Hautala kertoo Sandersille, että toimittaja on myös paikalla hetken. Haluaisiko senaattori kenties sanoa jotain suomalaiselle medialle?

”Hän on mäntti”, kujeileva Sanders osoittaa Hautalaa.

”Mitä haluat minun sanovan”, Sanders kysyy Hautalalta. ”Että tuemme sinua seuraavaksi pääministeriksi?”