Nyt ei luovuteta!

Hanhikiven ydinvoimalan piti olla Pyhäjoelle lottovoitto. Kovan onnen hanke päättyi mahalaskuun. Tunnelma Pohjois-Pohjanmaalla on silti varovaisen toiveikas.

Kotimaa
Teksti
Hannu Toivonen
Kuvat
Marjo Tynkkynen

Kalusteet, tietokoneet ja paperit on viety jo aiemmin. Etummaisen huoneen seinällä on vielä kuva, jossa valo välkehtii laineilla. Takahuoneen seinää koristaa kuva syreenistä.

Loisteputket roikkuvat katosta, sälekaihtimet ikkunoissa. Tavallinen toimisto.

Aikoinaan siellä työskenteli muutama ihminen. He vastailivat paikallisten kysymyksiin ja kuuntelivat, mitä heillä oli sanottavaa. Ovi kävi säännöllisesti. Ydinvoimahanke kiinnosti ja herätti tunteita.

Fennovoima avasi toimiston Pyhäjoen keskustaan 2008, kolme vuotta ennen ydinvoimalan sijoituspaikan valintaa. Konttori suljettiin keväällä. Nyt, elokuun puolivälissä, avaimet luovutetaan pois.

Liiketilan omistaja Toni Grekula ja Fennovoiman paikallinen työntekijä astelevat parkkipaikalta toimistoon. Grekula on kuljetusyrittäjä, jolla on myös majoitus-, varastointi- ja muuttopalveluja.

Työntekijä luovuttaa avaimen koruttomasti Grekulalle.

Ulko-oven päällä oleva valokyltti ja ikkunoiden teippaukset jäävät vielä paikoilleen. Niiden poistamisella ei ole kiire.

Pyhäjoki on kunta Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoen ja Raahen välissä. Asukkaita on noin kolmetuhatta.

Loppukesän iltana nuoriso kaasuttaa skootterilla kunnantalon ohi, optikolla istuu vielä asiakas. Kukkakauppa ja muut liikkeet ovat jo sulkeneet.

Keskustaan johtavan sillan tuntumassa on tyhjillään punatiilinen rakennus. Viereen piti tulla Pyhäjokitalo: moderni viistokattoinen puurakennus, jonka toinen pitkä seinusta olisi ollut lasista. Uudisrakennukseen olisi tullut kirjasto, kuntosali, liiketiloja ja toiseen kerrokseen Fennovoiman vierailutilat.

Urakka oli jo kilpailutettu ja sopimus allekirjoitusta vailla. Hanke keskeytyi helmikuun lopussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Fennovoima vetäytyi projektista.

Pyhäjoki-talon viereen oli jo suunniteltu kahdeksankerroksista hotellia ja ravintolaa. Sinne olisi majoittunut laitostyömaalla ja ydinvoimalalla vierailevia asiantuntijoita ja huoltotöiden tekijöitä. Vierailuryhmiä ja turisteja odotettiin.

Toisaalta paljon on myös tehty: Pyhäjoen keskusta-alueen tiestö on uusittu ja parkkipaikkoja laajennettu. Uusi koulu on valmistunut, pian myös urheiluhalli. Asuntoja on pystytetty, uudet valopylväät asennettu, tulvapenkereitä parannettu, iso S-market rakennettu.

Valtio osallistui teiden ja tulvapenkereiden kunnostamiseen, mutta muuten rahoituksesta on vastannut kunta. Lukuisat tuulivoimalat ja voimalatyömaa ovat lisänneet kunnan kiinteistöveroja. Myös yhteisö- ja ansiotuloverot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.

Kasitien varteen, lähelle ydinvoimalan rakennustyömaata on ilmestynyt yrityksiä, yrityspuistokin. Keskustaan on perustettu pari uutta ravintolaa, toinen niistä Toni Grekulan vaimon Netta Grekulan vuonna 2016 avaama. Molemmissa on nyt hiljaista, kun suuri osa työmaan työntekijöitä on lähtenyt.

Fennovoiman Pyhäjoen-toimisto suljettiin keväällä. Liiketilan vuokraaja Toni Grekula poisti valokyltin syyskuun alussa.

Vuosituhannen vaihteen maailma oli nykyistä vakaampi. Suurvallat eivät kalistelleet sapeleitaan, Britannia seisoi EU:n rivissä, Puola ja Unkari eivät koetelleet unionin sietokykyä.

Ilmaston lämpeneminen oli alkanut huolestuttaa, mutta muuttolintujen ei tarvinnut vielä väistellä tuulivoimaloita. Fossiilisista polttoaineista haluttiin eroon.