Töitä omalla tavalla
Yhtenä helmikuisena päivänä vuonna 2021 Suomessa perustettiin noin 300 yritystä. Joukossa olivat Toinen Leipä, Kymppikaide ja Kauneushuone Heloisa.
Kello 6.30 kaupparekisteriin ilmestyi ensimmäinen yritys. Jyväskyläläinen toiminimi, liikkeenjohdon konsultointia.
Seuraavina olivat työyhteisövalmentaja Nurmijärvellä, verkkokauppa Hyvinkäällä, konsulttipalvelu Espoossa ja vyöhyketerapeutti Kemiönsaarella.
Oli kotimaisia polkupyöriä valmistava Runteli Bike ja homekoirapalvelu Homehurtta.
Vielä seitsemän ja kahdeksan välillä illalla kaupparekisteri täydentyi 48:lla uudella yrityksellä.
Yritys tulee kaupparekisteriin, kun Patentti- ja rekisterihallitus on käsitellyt ilmoituksen, mikä vie tavallisesti joitakin päiviä siitä, kun perustaja on naputellut tiedot järjestelmään.
Tuona helmikuisena päivänä 2021 syntyi kolmisensataa yhtiötä tai toiminimeä. Myös yritys nimeltä Toinen Leipä.
Pienen myymälänurkkauksen hyllyssä on artesaanileipiä ja -patonkeja: ruis-, maalais- ja kauraleipää, timjamirieskaa, ohra-hunajaleipää. Takana avotilassa on leipomo: uuni ja leveä pöytä, jonka päällä on vielä jauhonrippeitä. Kesäharjoittelija hoitaa myyntitiskiä, leipomon omistaja Jérôme Jouanno on jo saanut perjantain leivontaurakan päätökseen.
Hapanjuurileipomo Toinen Leipä toimii Haminan Itäväylän kauppakeskuksessa, hiljaisen ostoskeskuksen takakulmassa Helsingintien vieressä.
Leipomo on ranskalaissyntyisen Jouannon pitkän ajan haave. Hän asui aiemmin perheensä kanssa Helsingissä ja työskenteli terveysteknologiayhtiö Planmecassa. Hänellä ei ole leipomoalan koulutusta, mutta hän kiinnostui hapanjuurileivonnasta jo parikymmentä vuotta sitten ja on opiskellut ammatin itse.
”Hankin viljaa läheiseltä luomutilalta. Aina kun mahdollista, käytän perinnelajikkeita: öölanninvehnää, Hermanni-maatiaisruista ja Arvo-maatiaisohraa”, Jouanno kertoo.
Jouannolla oli leipomoprojekti jo Helsingissä Vallilan Konepaja-alueella. Vuonna 2018 perhe hankki talon Haminasta ja ryhtyi remontoimaan sitä kakkoskodiksi. Ensimmäisenä koronakeväänä he jäivät Haminaan pidemmäksi aikaa ja ihastuivat pikkukaupunkielämään.
Yrityksen perustaminen on Jouannon mielestä Suomessa ”todella helppoa”. Kaikki tapahtuu sähköisesti ja hoituu nopeasti.
”Verotoimistokin on nopea.”
Vaikeinta oli löytää sopiva liiketila. Jouanno sanoo, että aloittelevan yrittäjän kannattaa varata puskurirahaa, koska yllättäviä kustannuksia voi tulla. Hänelle itselleen niitä koitui liiketilan lvi-töistä.
Toinen Leipä avasi ovensa ensi kertaa vuoden 2021 toukokuun alussa. Leivät myytiin loppuun ensimmäisen aukiolotunnin aikana. Myymälä on tällä hetkellä auki perjantaisin ja lauantaisin, ja asiakkaiden määrä vaihtelee eri viikonloppuina.
”Kysyntää kyllä olisi, koska ihmiset arvostavat paikallisia lisäaineettomia tuotteita. Haasteena on hinta, kun ruoan hinnat ovat muutenkin nousussa”, Jouanno sanoo.
Jouannon tavoitteena on nyt lisätä mainontaa ja saada leipiä jatkuvaan myyntiin Haminan ja Kotkan marketteihin, mitä hän on tähän mennessä kokeillut pienimuotoisesti. Tulevaisuudessa hän haluaisi työllistää myös muita ihmisiä.
”Kun tekee tuotteita ihmisten ruokapöytään, tuntuu, että heihin saa yhteyden eri tavalla. Leipomo on ollut todella hyvä väline tutustua ihmisiin täällä”, Jouanno sanoo.
Saattaa yllättää, että uusia yrityksiä perustettiin viime vuonna vilkkaammin kuin edellisinä vuosina. Lopettaneidenkin määrä on tosin kasvanut, eli kierto on nopeutunut.
Kaupparekisteriin merkittiin vuoden 2021 tammi–toukokuussa 23 prosenttia enemmän uusia yrityksiä kuin edeltävänä vuonna samaan aikaan, ja myös ensimmäisen koronavuoden tammi–toukokuussa määrä kasvoi hiukan sitä edellisestä vuodesta.
Kaikki toiminimet eivät tule kaupparekisteriin, mutta luvuista saa hyvin suuntaa.
Suomessa syntyy siis reilusti yli sata yritystä päivässä.
Aloittavien yritysten määrä on kasvanut koko ajan viiden vuoden aikana.
Helmikuun 3. päivä 2021 oli yritysten perustamisen ajankohtana vielä keskimääräistä vilkkaampi. Toiminimiä oli vajaat puolet ja loput osakeyhtiöitä, lisäksi yksi osuuskunta ja joitakin asunto-osakeyhtiöitä.
Janne Ranta ja Janne Nissinen kehittivät aluksi robotisoitua hitsauslinjastoa Rannan autotallissa Nurmijärvellä.
Ajatus omasta yrityksestä syntyi vuoden 2020 lopulla, kun molemmat olivat vielä töissä muualla. Ranta ja Nissinen olivat valmistaneet erilaisia kaiteita jo useita vuosia ja asentaneet niitä ”jokusen kilometrin”.
”Aloimme miettiä, millä menetelmillä kaiteita valmistetaan tulevaisuudessa ja mikä on kustannustehokasta. Nissinen, meidän pellepeloton, oli jo aiemmin aloittanut tuotekehityksen ja mietti, millainen robotti kaiteiden valmistukseen tulisi rakentaa.”
Myös Kymppikaide merkittiin kaupparekisteriin 3. helmikuuta 2021. Jo pari viikkoa yrityksen perustamisen jälkeen Ranta ja Nissinen ottivat ensimmäisen työntekijän. Ensimmäiset kaiteet he myivät asiakkaalle vuoden 2021 kesäkuun alussa.
Ranta on tehnyt aiemmin paljon myyntityötä. Hän hoitaa yrityksessä talousasiat, myynnin, asiakkuuden hallinnan ja johtamisen, ja Nissinen keskittyy tuotannon ohjaukseen, suunnitteluun ja asennukseen.
Nyt tuotanto pyörii Ali-Keravan teollisuusalueella. Tuotantohallin pihalle on pinottu rakennustyömaalle lähteviä kaiteita. Robottihitsauksella syntyy kaidetta mittatilaustyönä parvekkeisiin, portaikkoihin ja piha-aitoihin, pääasiassa rakennusliikkeille mutta myös yksityisille.
Alkuvaiheessa työpäivät olivat ympäripyöreitä, jotta tuotantolinja saatiin toimimaan.
”Sen jälkeen on yritetty pitää kiinni siitä, että 40 tuntia viikossa tai ainakin alle 50 tuntia riittää”, Janne Ranta sanoo.
Yritys on pärjännyt sen verran hyvin, että se on pystynyt rekrytoimaan. Perustajien lisäksi siinä työskentelee viisi muuta.
Rekrytointia Ranta pitää kovempana riskinä kuin laiteinvestointeja. On vaikea ennakoida, mitä uusi työntekijä tuottaa suhteessa kuluihin.
”Minulla ei ole välttämättä paras ihmistuntemus, mutta jonkinlainen intuitio kuitenkin. Tällä toimialalla on vaikea tietää, keneltä kädentaitoja löytyy, ennen kuin sen on nähnyt.”
Virhearviointejakin on sattunut.
”Mutta niistä jokaisesta oppii.”
Venäjän sota Ukrainassa tuntuu pienessä kaidefirmassakin. Sota on nostanut teräksen hintaa ja vaikeuttanut saatavuutta. Ranta on kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen vuoden hyvään tulokseen. Tavoitteena on, että yritys on viiden–kymmenen vuoden sisällä alan merkittävä toimija Suomessa.
”Elämää pitää kuitenkin elää hetkessä. Se mitä voi joskus mahdollisesti tulla, on kiva asia, mutta ei pääpointti.”
” Kun aloitin vastaanoton poikkeusoloissa, minulla ei ollut yhden yhtä asiakasta, ja kyllä mietin, mihin sitä on oikein ryhtynyt. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä oli niin suuri, että palasin hetkeksi fysioterapeutin palkkatöihin. Tulin siihen tulokseen, että vaikka mikä olisi, minun tulisi valita yrittäjyys. Reilun vuoden aikana minulle kertyi mukavasti asiakaskuntaa. Saan nyt tehdä juuri sellaista työtä, josta nautin!”
Personal trainer, fysioterapeutti Elisabeth Kesti Kuntokompassi-yrityksestään vastasi SK:n kyselyyn. Tiedustelimme joiltakin 3. helmikuuta 2021 yrittäjinä aloittaneilta, kuinka ensimmäinen reilu vuosi on mennyt.
Anitra Komulainen, AK-historia: ”Yritykseni tekee enimmäkseen yrityshistorioita ja aiheeseen liittyviä esiintymisiä ja artikkeleita. Olin aiemmin tehnyt vuosikaudet samaa muiden palkollisena, kunnes uusi sopimus pakotti perustamaan oman yrityksen. Mieleenpainuvinta on ollut ensimmäisten omien työntekijöiden palkkaaminen ja valtava vapauden tunne ja työtehon kasvu!”
Joillekin yrittäjyys on ollut vasta pientä sivutyötä, toiset ovat jo täydessä vauhdissa. Yksi vastaaja kertoi löytäneensä vakituisen palkkatyön, ja yritys oli jo jäänyt tauolle.
Tulevaisuuden toiveita oli monenlaisia: toiset tähtäsivät kansainvälisille markkinoille ja laajentumiseen. Toisille riittäisi, että tienaisi oman elannon.
Hanna Heikkilä, osaamisen ja kehittämisen asiantuntija, markkinoinnin konsultti, BeUniQ Oy: ”Olen haaveillut yrittäjyydestä reilut 20 vuotta ja nyt tuli oikea hetki eteen. Olen tehnyt töitä perheyrityksessä lapsesta alkaen. Arvata saattaa, että koronavuoden keskellä peruutuksia ja monenmoisia käänteitä on ollut paljon, mutta yrittäjävuosi meni lopulta oikein hyvin. Yrityksen ensimmäinen tilikausi oli voitollinen, ja siitä pitää olla erittäin tyytyväinen.”
Timo Tamminen, Kuljetus Tamminen: ”Liikeidea on ollut mielessä jo pitkään. Nyt tuli tilaisuus lähteä toteuttamaan, kun sain monivuotisen sopimuksen. Myös tiedot muista toimijoista, jotka eivät asiakkaiden mielestä tee työtä niin hyvin, auttoivat uskaltamaan. Tiesin tekeväni työt laadukkaammin ja asiakas edellä. Vuosi on ollut todella vaihteleva, välillä hiljaista ja toisaalta taas kovakin kiire!”
Yrittäjyyttä harkitsevat saavat maksutonta neuvontaa Uusyrityskeskuksista. Kiinnostuksen kasvu yrittäjyyttä kohtaan näkyy niissä.
Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama kertoo, että yritysten määrän kasvua selittää osaksi sivutoimisen yrittäjyyden yleistyminen. Mutta myös nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.
”Moni haluaa tehdä omien arvojen mukaista työtä omalla tavallaan”, Kallama sanoo.
Ensimmäisenä koronakeväänä vuonna 2020 uusyrityskeskusten asiakasmäärissä näkyi Kallaman mukaan terävä pudotus, mutta se korjaantui pian.
Neuvoja hakevista runsas puolet päätyy perustamaan yrityksen. Loput joko luopuvat ideasta tai alkavat mahdollisesti tehdä työtä laskutuspalvelun kautta.
Kun vaatimus 2 500 euron osakepääomasta poistui vuonna 2019, osakeyhtiöitä perustettiin yhtäkkiä tavallista enemmän.
Kallama sanoo, että ensisijaisesti pitää miettiä yrityksen tavoitteet. Yhtiömuodon valinta riippuu liiketoimintasuunnitelmasta, tarvittavista investoinneista ja siitä, aikooko kasvaa ja palkata muita.
”Osakeyhtiö on helppo perustaa ja aika vaikea lopettaa.”
Tärkein apu, jota yritysneuvonnassa saa, on liiketoiminnan kannattavuuden ja ansaintalogiikan pohdinta.
”Meidän vinkkelistämme huomio siitä, että yritysideasta ei saa kannattavaa ilman jatkokehitystä, on yhtä arvokas lopputulos kuin yrityksen perustaminen. Kannattamattomat yritykset eivät ole yhteiskunnalle eivätkä yksilölle helppo asia.”
Kaikista perustetuista yrityksistä puolet on pystyssä viiden vuoden jälkeen. Niistä, jotka ovat saaneet yritysneuvontaa, viiden vuoden jälkeen toiminnassa on 80 prosenttia. Se voi johtua hyvistä neuvoista, mutta varmasti myös siitä, että neuvonnassa karsiutuu kannattamattomia ideoita.
Punatiilisen kerrostalon alakerrassa Helsingin Malminkartanossa, kampaamon kanssa samassa liiketilassa toimii Johanna Huhmarniemen kauneushoitola Heloisa.
Huhmarniemi tekee kasvohoitoja, jalkahoitoja, ripsien kestotaivutuksia ja päähierontaa. Kosmetologi oli Huhmarniemen lapsuuden toiveammatti, mutta hän koki, ettei sitä pidetty oikeana ammattina.
Hän oli 20 vuotta ravintola-alan töissä ja suoritti myös hotellivirkailijan ammattitutkinnon.
”Sitten sain kaksi lasta. Monellehan tulee äitiyslomalla tunne, että haluaa tehdä jotain muuta.”
Huhmarniemi opiskeli SKY-kosmetologin tutkinnon ja teki alussa töitä laskutuspalvelun kautta kotikäynneillä. Ajankohta ei ollut ihanteellinen: kun hän avasi kotiinsa hoitolan 2020, korona-aika lopetti työt kuin seinään. Kun hän kokeili vuokrata liiketilan, tuli uusi korona-aalto.
Hän työskenteli sopimusyrittäjänä muissa hoitoloissa sekä henkilökohtaisena avustajana, kunnes alkuvuonna 2021 oli vihdoin aika hankkia oma työtila.
Kauneushuone Heloisa tuli kaupparekisteriin 3. helmikuuta.
”Muiden töissä elää muiden aikatauluja. Yrittäjänä on itsenäinen”, Huhmarniemi sanoo.
Matkan varrella on sattunut kuitenkin sen verran vastoinkäymisiä, että moni olisi jo luovuttanut, hän arvelee.
Ensin hänelle kerrottiin te-toimistosta väärin, ettei hän saa starttirahaa, koska on toiminut aiemmin kevytyrittäjänä.
Sitten hän ei saanut koronatukea, koska yritys nähtiin kannattamattomaksi. Ei myöskään yrittäjän työttömyysetuutta, koska hän tienasi 38 euroa kuukaudessa liikaa.
”Kun te-toimiston virkailija sanoi, että sinun kannattaa lopettaa yritys, tuli ajatus, että olet ihan oikeassa. Mutta ihan vaan sisulla haluan kokeilla viimeiseen asti.”
Jaettu liiketila toisen yrittäjän kanssa on ollut järkevä ratkaisu. Kallein investointi oli parin tuhannen euron työtuoli.
Huhmarniemellä on säännöllisesti asiakkaita, mutta hiljaisena aikana hän tekee lisäksi ravintolatöitä ja joskus henkilökohtaisen avustajan töitä.
”Yksin elätän kahta lasta, asun poikien kanssa kaksiossa ja olen pihistänyt ihan kaikesta. Olen tehnyt pienipalkkaisia töitä ennenkin ja tottunut.”
Itse työ on hyvin ihmisläheistä ja palkitsevaa. Huhmarniemi sanoo, että hän haluaa hoitaa ihmisiä niin hyvin kuin haluaisi itseään hoidettavan.
”Haluan myös, että tänne on helppo tulla vaikka suoraan raksalta ja pudottaa kamppeet lattialle. Täällä ei tarvitse hienostella.”