Vihreä ihmehiili

Hiilellä on musta maine.

Satoja miljoonia vuosia sitten kasvien jäänteistä muodostunut kivihiili on fos- siilinen polttoaine. Palaessaan kivihiilestä vapautuu runsaasti hiili­dioksidia, kasvihuonekaasua.

Mutta on olemassa myös vihreää hiiltä. Hiiltä, joka viilentää ilmastoa.

Mikä tahansa biomassa – sahanpuru ja hake, olki ja puutarhajäte, puhdistamoliete ja biokaasun mädäte – sopii biohiilen valmistukseen. Pyrolyysissä eli kuivatislauk­sessa raaka-ainetta hiilletään korkeassa lämpötilassa vähällä hapella. Syntyy öljyjä, kaasuja ja biohiiltä.

Mustaksi kullaksi kutsuttu biohiili on kevyttä, huokoista ja pysyvää.

Käyttökohteita on kehitetty yli viisikymmentä. Salaisuus on juuri biohiilen huokoisessa rakenteessa. Se parantaa maan kuntoa, pidättää vettä ja ravinteita, se suodattaa kaasujen ja nesteiden epäpuhtauksia.

Maaperässä biohiili toimii hiilivarastona.

Kilo biohiiltä sitoo enemmillään 3,5 kiloa hiilidioksidia. Eikä se hajoa nopeasti kuten moni muu orgaaninen aines.

Biohiili säilyy satoja, jopa tuhansia vuosia.

Päästöleikkaukset ovat tärkein keino hillitä maapallon lämpenemistä. Ilmastoa voi myös viilentää poistamalla hiiltä ilmakehästä. On luontaisia hiilinieluja, kuten metsät. Ja sitten on teknisiä hiilinieluja, kuten hiilidioksidin talteenotto tehtaanpiipuista ja biomassan kuivatislaus biohiileksi.

”Metsien hiilinielut eivät riitä alkuunkaan”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen.

”Ilmastotavoitteet karkaavat ulottumattomiin, jos hiilenpoistoja ei lähdetä toteuttamaan isossa mittakaavassa.”

Hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa on suuri potentiaali. Petteri Orpon (kok) hallituksen merkittävin ilmastohanke, piippujen ”tulppaus”, on kuitenkin madellut. Suomi on lähtökuopissa, kun Ruotsi on jo käynnistänyt 25 hiilidioksidin geologista varastointihanketta, Yle uutisoi viime vuonna.

Ilmastokeskustelussa biohiili on jäänyt savupiipuista siepattavan hiilidioksidin varjoon.