Pumpulla

Jos tankkaisi sittenkin vain viisi litraa. Tai kolme.

Pohjoishelsinkiläisen ABC-aseman valotaulussa lukee maaliskuisena perjantaiaamuna: 95E 1,924. Hinta ei houkuttele polttoaineostoksille. Vielä muutama viikko sitten ennen Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä Iraniin perusysivitonen maksoi tällä asemalla ajoittain alle 1,5 euroa litralta.

Kriisiaikoina on tehtävä tietoon perustuvia tankkauspäätöksiä.

Pikainen vilkaisu kännykän hintaseurantapalveluun kertoo, että Suomen halvinta bensiiniä olisi tällä hetkellä ST1-ketjun automaattiasemalla Kuopion Siikarannassa: 1,746 euroa.

Säästöä tulisi 0,178 euroa litralta, mutta Siikarantaan on 375 kilometrin ajomatka, eli tankkauspaikan vaihto ei ole kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Brittiläisen talouslehden sivulta voi tarkistaa, että raakaöljyn Brent-laadun hinta näyttää käyneen aamuyöllä lähempänä 105 dollaria, nyt aamukahdeksalta Suomen aikaa kauppaa käydään taas sadan dollarin tuntumassa.

Bensiinin hinta pumpulla voi muuttua monta kertaa päivässä ilman raakaöljyn hinnan heilahteluakin. Ei ehkä kannata jäädä odottelemaan, josko illalla olisi halvempaa.

Yön aikana iranilaisia drooneja on osunut Kuwaitissa Mina al-Ahmadin öljynjalostamoon, joka on edelleen tulessa.

Intiassa krematoriot ovat keskeyttäneet ruumiiden polttamisen, koska nestekaasun hinta on yli kaksinkertaistunut.

Bangladeshissa taas pääministeri antaa energiansäästöesimerkkiä sytyttämällä vain puolet virkahuoneistonsa valoista.

Persianlahdella Yhdysvallat samaan aikaan pommittaa kiivaasti Irania ja purkaa Iranin öljynvientiä koskevia pakotteita, koska se haluaa vihollismaansa raakaöljyä maailmanmarkkinoille hillitsemään öljyn hinnannousua.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA näyttää varoittavan, että käynnissä on ”öljymarkkinoiden historian” vakavin tarjonnan häiriö. Öljymarkkinoiden historia ulottuu 1800-luvun jälkipuoliskolle, eli vakavalta kuulostaa.

Kylmäpäisetkin energia-asiantuntijat varoittavat, että jos sota jatkuu, tynnyrillinen raakaöljyä voi pian maksaa 150 dollaria. Vuonna 2025 yksi 159 litran tynnyrillinen Brent-öljyä maksoi keskimäärin 69 dollaria.

Ehkä siis pitäisikin varautua ostamalla tankki täyteen. Ja hakea vielä ylimääräinen astia kotoa.

Maltillisen 15 litran tankkauksen jälkeen automatka voi jatkua. Tosin hieman tavallista hitaammin, koska IEA on juuri kehottanut laskemaan maantienopeusrajoituksia kymmenellä kilometrillä tunnissa polttoaineen säästämiseksi.

Satelliittikuvassa Persianlahti muistuttaa kyljelleen käännettyä paperipussia. Pussin suu on Hormuzinsalmi, parikymmentä kilometriä leveä matala vesiväylä.

Sen kautta laivataan maailmalle raakaöljyä Saudi-Arabiasta, nesteytettyä maakaasua Qatarista, bensiiniä Kuwaitista. Joka päivä noin 20 prosenttia maailman öljytuotteista.

Sota on miltei lopettanut laivaliikenteen Hormuzinsalmessa. Iran sulki salmen siinä vaiheessa, kun se tajusi, että Yhdysvaltain ja Israelin tavoite ei ollut vain pommittaa rajoitetusti esimerkiksi ydinlaitoksia vaan tappaa Iranin johto ja vaihtaa valta maassa.

Parikymmentä laivaa on tähän saakka vaurioitunut Iranin iskuissa. Yli 3 000 laivaa taas on jumissa Persianlahdella, koska ne eivät uskalla kulkea Hormuzinsalmen kautta Omaninlahdelle.

Pahimmassa pinteessä ovat Aasian maat, jotka ovat riippuvaisia Persianlahden kaasusta ja öljystä. Hiilivoimaloita käynnistellään, koska kaasu on niin kallista tai sitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

Suomalainen autoilija ei yleensä tankkaa Persianlahden öljystä jalostettua polttoainetta. Öljy tulee lähempää, esimerkiksi Pohjanmereltä. Sillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä. Kun viidennes maailman päivittäisestä öljyntuotannosta on poissa markkinoilta, kaiken öljyn hinta nousee.

Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, että maailma on matkustanut jonkinlaisella energia-alan aikakoneella suoraan 1970-luvun lopulle. Öljyn ja samalla öljykriisien piti olla mennyttä aikaa uusiutuvan energian maailmassa.

Rikkaissa teollisuusmaissa aseteltiin tavoitteita uusien polttomoottoriautojen tuotannon lopettamiselle. Pian ajaisimme kaikki sähköllä. Kotimainen öljy-yhtiö Neste ehti jo ilmoittaa keskittyvänsä uusiutuviin polttoaineisiin ja lopettavansa perinteisen öljyn jalostamisen Suomessa 2030-luvun puoliväliin mennessä.

Hiipuvan kysynnän ja vahvan tarjonnan tuli pitää raakaöljyn hinta pysyvästi edullisena. Ehkä öljy-yhtiöt jopa jättäisivät löy­tämiään öljyvaroja poraamatta ilmasto­syistä.

Asiantuntijat pyörittelivät päätään, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehuskeli haluavansa kasvattaa Yhdysvaltain öljyntuotantoa ja porata, drill, baby, drill. Edes öljy-yhtiöiden johtajat eivät olleet innostuneita öljyntuotannon lisäämisestä.

Alle viikko Iranin sodan alkamisen jälkeen tilanne alkoi erehdyttävästi muistuttaa 1970-luvun lopun öljykriisiä. Poraaminenkin vaikutti yhtäkkiä taas hyvältä ajatukselta.

Maaliskuun puolivälissä Trumpin hal­linto­ antoi öljy-yhtiö BP:lle luvan hyödyntää uutta, jopa kymmenen miljardin tynnyrin öljyesiintymää Meksikonlahdella.

Norjan valtiollisen öljyjätin Equinorin toimitusjohtaja taas ilmoitti, että yhtiö pyrkii avaamaan uusia kenttiä ja lisäämään raakaöljyn tuotantoaan 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Ainakin presidentti Trumpin mielestä öljystä kannattaa myös sotia.

Trump ilmoitti Venezuelan presidentin Nicolás Maduron syrjäyttämisen jälkeen, että Yhdysvallat ottaa maan öljyvarat hallintaansa määrittämättömäksi ajaksi. Trumpin mukaan lähinnä ”tyhmät ihmiset” taas vastustavat ajatusta, että Iranin öljynvienti siirtyisi sodan seurauksena amerikkalaisten hallintaan.

Porvoon Kilpilahdessa meren rannalla on Suomen ainoa perinteinen öljynjalostamo.

Kallioilla risteilee mintunvihreitä öljyputkia, harmaan varastosäiliön kyljessä lukee Turvallisuus tavaksi. Ulkona jalostamoalueella tuntuu imelä raakaöljyn haju.

Porvoon jalostamo rakennettiin alun perin rikkipitoisen neuvostoöljyn jalostamiseen. Venäläisen öljyn käyttö loppui Ukrainan sotaan. Nykyään suurin osa jalostamon raaka-aineesta on Norjasta laivattavaa Pohjanmeren öljyä.

Raakaöljy tuodaan laivoilla jalostamon omaan syväsatamaan.

Myöhään edellisiltana 250 metriä pitkä öljytankkeri Jatuli on purkanut lastinsa ja lähtenyt kohti Mongstadin satamaa Norjan länsirannikolla. Siellä on Equinorin öljyterminaali.

Lastaus Norjassa, merimatka, purku Porvoossa, merimatka takaisin Norjaan, uusi lastaus. Yksi tankkerilastillinen on yli 110 tuhatta tonnia raakaöljyä.

Jalostamo toimii ympäri vuorokauden 365 päivää vuodessa. Vuonna 2025 Porvoossa tuotettiin yhteensä 11 278 000 tonnia erilaisia öljytuotteita eli vajaa kaksituhatta kiloa jokaiselle suomalaiselle.

Öljynjalostaminen muistuttaa hieman kokkaamista, reseptiä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Ensin valitaan, millainen sekoitus eri raakaöljylaatuja jalostamon kitaan syötetään.

Raakaöljy kuumennetaan jalostamossa noin 370 asteeseen. Öljymolekyylejä pilkkomalla yhdestä tynnyrillisestä raakaöljyä noin puolet jalostuu lentopolttoaineeksi ja dieseliksi, kolmasosa bensiiniksi ja loput muiksi tuotteiksi, kuten raskaaksi polttoöljyksi. Yhteensä öljy kiertää jalostamossa muutaman tunnin.

Täällä jalostetaan kaikki Nesteen huoltoasemien myymä bensiini, ABC:llä ja ST1-asemalla tankataan lähinnä tuontitavaraa.

Porvoosta myös viedään öljyjalosteita Itämeren maihin, muualle Eurooppaan – ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Atlantin takaa myös tuodaan raakaöljyä Porvooseen eli joissain tapauksissa öljymolekyyli matkustaa Yhdysvalloista Kilpilahteen, se jalostetaan Porvoossa ja laivataan sitten takaisin Yhdysvaltoihin käytettäväksi.

Valkokorkkinen lasipullo kävisi hyvin vaikkapa vappusiman varastoimiseen. Se on täynnä tumman kahvin väristä nestettä, joka huljuu, kun pulloa kääntelee puolelta toiselle.

Siinä sitä nyt on, raakaöljyä.

Kilpilahden laadunvalvontalaboratorion vastaava Hanna Kulmala-Hanioja pitää kädessään litran näytepulloa. Näyte on öljystä, joka on nostettu varastoluolasta ja syötetty jalostamoon.

Kaikki Suomessa käytettävä raakaöljy on tuontitavaraa. Kotimaan kallioperässä on ollut öljyä, satoja miljoonia vuosia sitten. Aika on kuitenkin kuluttanut pois ne maankuoren kerrokset, joihin öljy voisi olla varastoitunut.

Suomesta on kyllä etsitty öljyä. Neste teki 1970-luvulla koeporauksia Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla.

Yhtiö ei ehkä itsekään uskonut etsintöjen tuottavan tulosta. Nesteen pitkäaikainen toimitusjohtaja Uolevi Raade lupasi juoda jokaisen tipan raakaöljyä, joka Suomen kallioperästä löytyy.

Suomen naapurimaa Norja oli viime vuonna Euroopan suurin öljyntuottaja. Itämeren pohjasta öljyä on löytynyt muun ­muassa Puolan aluevesiltä. Öljyonni on kuitenkin väistänyt Suomen.

Porvoon jalostamon laidalla on lastausalue, jossa kymmenkunta säiliörekkaa jonottaa lasteja Kilpilahden varastosäiliöistä. Nopeimmillaan kuluu noin kaksi viikkoa siitä, kun raakaöljy on purettu tankkilaivasta siihen, että kansalainen tankkaa jalostetun bensiinin autoonsa.

Runsaan kahden kilometrin päässä jalostamon portista on lähin Nesteen huoltoasema. Siellä 95E näyttää tänään 20. maaliskuuta maksavan jo 2,009 euroa.

Viisas hallitsija tietää, että eräissä Lähi-idän maissa kapina uhkaa, jos leivän hinta nousee liian korkeaksi. Ainakin poliitikkojen puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa yhteiskuntarauha järkkyy, jos bensiinin hinta alkaa numerolla kaksi.

Iranissa on sodittu jo yli kuukausi, mutta polttoaineen hinta ei Suomessa ainakaan vielä ole noussut yhtä jyrkästi kuin joissain aiemmissa energiamarkkinoita järkyttäneissä kriiseissä.

Esimerkiksi kesällä 2022 Ukrainan sodan syttymisen jälkeen perusbensiinin keskihinta Suomessa oli jonkin aikaa yli 2,5 eurossa. Valitsemalla tankkauspaikan epäviisaasti saattoi bensiinistä päästä maksamaan lähes kolme euroa litralta.

Sattumanvaraisia ABC-vierailuja paremman kuvan polttoaineen hinnasta saa viikkotilastosta, jota Euroopan komissio julkaisee. Hintatiedot kerätään joka keskiviikko jäsenmaiden huoltoasemilta, ja ne julkaistaan torstaiaamuna.

Tilaston mukaan ennen Lähi-idän sodan alkamista helmikuussa litra 95E:tä maksoi Suomessa keskimäärin 1,713 euroa, 8. huhtikuuta taas 2,012 euroa. Hinta on noussut sodan aikana noin 18 prosenttia. Lähes kolmanneksen hinnannousuja on nähty EU-maista esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Myös vapaan autoilun ja halvan polttoaineen kultamaassa Yhdysvalloissa bensiinin hinta on noussut sodan takia yli 30 prosenttia. Huhtikuussa litra bensiiniä maksoi Yhdysvalloissa keskimäärin 94 senttiä.

Huomattavasti bensiiniä enemmän on kallistunut esimerkiksi lentopolttoaine, sen hinta on sodan alkamisen jälkeen kaksinkertaistunut.

Suomessa bensiinin hinnan nousua on hidastanut se, että jokaisen tankatun litran hinnasta noin puolet on erilaisia veroja ja maksuja. On energiasisältöveroa, on hiilidioksidiveroa, on arvonlisäveroa, on huoltovarmuusmaksua.

Suurin potti näistä on kiinteitä veroja, eli litrasta polttoainetta peritään tasasumma veroa. Veron määrä ei nouse, vaikka raakaöljyn hinnan nousu nostaisi bensiinin hintaa.

Hieman perusteellisempi hintatilastojen selailu vahvistaa yleisen kansanviisauden: polttoaine on koko ajan kalliimpaa. Vuosituhannen alussa litra perusbensiiniä maksoi euron, kymmenen vuotta sitten 1,35 euroa.

Varsinais-Suomessa todennäköisesti muistellaan edelleen joulukuuta 2021, kun kolmella ABC-asemalla myytiin muutaman öisen tunnin ajan ysivitosta hintaan 0,014 euroa litra. Syynä oli tekninen vika.

Vaadin, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin! Odotan, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin! Polttoaineen pumppuhinnoissa on jotain erityistä taikaa, joka herättää poliitikot niin oppositiosta kuin hallituspuolueista vaatimaan.

Tylsän taloustieteellisesti tälle on vaikea löytää perusteita. Taas voi turvautua tilastoihin.

Tilastokeskuksen mukaan kaikkien eri liikennepolttoaineiden osuus suomalaisen kotitalouden kulutusmenoista oli vuonna 2022 keskimäärin alle neljä prosenttia. Bensiinin osuus oli 2,5 prosenttia. Enemmän kuin alkoholijuomien mutta vähemmän kuin vaatteiden.

Toisinpäin käännettynä keskivertokotitalouden kulutusmenoista 97,5 prosenttia meni muuhun kuin bensiiniin.

Viime vuosina monissa elintarvikkeissa on nähty hinnannousuja, joiden rinnalla bensiinin 20 prosentin kallistuminen kalpenee. Esimerkiksi kahvin hinta nousi vuonna 2022 lähes 40 prosenttia ja viime vuonna taas liki kolmanneksen.

Kahvin hinnasta ei pidetty eduskunnassa puheita, joissa vaadittiin hallitusta ryhtymään viipymättä toimiin kahvia juovien suomalaisten ahdingon helpottamiseksi.

Voidaan toki keskustella siitä, kumpi on vahvempi suomalaisen yhteiskunnan käyttövoima, kahvi vai bensiini.

Entäs tomaatit!

Tomaattien kilohinta Suomessa on talvella 2026 noussut lähes 50 prosenttia. Tarjonta on pienentynyt, koska kalliin pörssisähkön vuoksi kasvihuoneiden valaisemisessa on jouduttu pihistelemään.

Pöytäkirjojen perusteella eduskunnan täysistunnossa ei ole alkuvuonna 2026 mainittu sanaa tomaatti kertaakaan. Sana pumppuhinta on mainittu viidessä puheenvuorossa. Tomaattikansan puolustajan paikalle ei eduskunnassa ole ollut varsinaisesti jonoa.

Polttoaineen hinnalla politikointi ei ole mikään suomalaisen erikoisuus.

Iranin sodan alkamisen jälkeen esimerkiksi Portugali on ilmoittanut leikkaavansa dieselin verotusta. Kreikka määräsi varsin sosialistiselta kuulostavan katon katteille, joita öljy-yhtiöt voivat nyhtää polttoaineen myynnistä.

Ruotsissa taas polttoaineveroa alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle väliaikaisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun. Maassa järjestetään 13. syyskuuta parlamenttivaalit.

Suomessa eduskuntavaaleihin on aikaa vuosi. Sekä oppositiopoliitikot että hallituspuolueiden edustajat ovat vaatineet hallitusta ryhtymään toimiin polttoaineiden hinnan alentamiseksi.

Toistaiseksi tankkaavan kansalaisen ahdinkoa on lähinnä päivitelty. Suoriin polttoaineveron alennuksiin talousvaikeuksissa kärvistelevällä valtiolla tuskin on rahaa. Edullisempi keino olisi uhrata liikenteen ympäristötavoitteet ja tinkiä niin sanotusta jakeluvelvoitteesta.

Velvoite määrittelee, kuinka paljon esimerkiksi Neste sekoittaa ympäristöystävällisempiä biopolttoaineita perinteiseen fossiilibensiiniin. Biopolttoaine on kalliimpaa, joten mitä pienempi jakeluvelvoite, sitä pienempi nousupaine polttoaineen hinnoissa.

Petteri Orpon hallitus lykkäsi suunniteltua jakeluvelvoitteen kasvattamista jo kertaalleen hallitusneuvottelujen yhteydessä. Mitä enemmän velvoitteesta tingitään, sitä kauemmaksi Suomi jää liikenteen päästöjen vähentämistavoiteesta.

Markkinakeskeisillä talousviisailla on yksinkertainen ohje poliitikolle, joka haluaa näpelöidä polttoaineiden hintoja: älä. Peruste on, että esimerkiksi perusysivitosen kysyntä joustaa.

Kun hinta on kallis, autolla ajetaan vähemmän ja polttoaineen kysyntä vähenee. Sen pitäisi laskea markkinahintaa.

Kysyntäjoustoista tai markkinamekanismista puhuminen ei juuri lohduta kansalaista, joka joutuu ajamaan pitkiä työmatkoja paljon kuluttavalla vanhalla autolla.

Osittain poliitikkojen polttoainepopulismissa on kyse psykologiasta. Äänestäjä ärtyy bensiinin hinnasta, koska sen päivittäistä nousua on helppo seurata huoltoaseman valotaulusta. Nyt se on jo yli kaksi euroa!

Polttoainepopulistiksi heittäytyminen on poliitikolle kuitenkin riski. Kovapuheisinkaan suomalainen kansanedustaja ei voi vaikuttaa Hormuzinsalmen laivaliikenteeseen. Se määrittää tällä hetkellä öljyn maailmanmarkkinahinnan.

Kun öljy on kallista, bensiinin hinta nousee myös Suomessa. 

Yhdysvallat, Israel ja Iran sopivat kahden viikon tulitauosta 8. huhtikuuta. Brent-raakaöljyn hinta laski 15 prosenttia mutta kääntyi uudelleen nousuun, kun tulitauko ei vaikuttanut pitävän.

Oikaisu 27.4. kello 9.27: Öljyn hinta nousee, kun viidennes maailman päivittäisestä öljyntuotannosta on poissa markkinoilta, ei öljynkulutuksesta, kuten jutussa luki.