Valot pimeyksien reunoilla

Angelin kylä Norjan rajan tuntumassa Ylä-Lapissa on Suomen pimein kylä. Kyläläisille pimeys on niin luonnollista, että sitä tuskin huomaa.

kaamos
Teksti
Anna Ruohonen
Kuvat
Otto Ponto

Auringon säteet siroavat ilmakehässä. Marrastaivas hohtaa horisontissa enää pienenä oranssinvaalean­punaisena rantuna. Kello on vähän yli kolme iltapäivällä, on hämärän aika. ­Pian valorantu tipahtaa puiden taakse ja pimeys laskeutuu pienen Angelin kylän ylle.

Täällä, Ylä-Lapissa lähellä Norjan rajaa, pimeys on syvempää kuin muualla. Angeli on Suomen pimein kylä.

Pimeyttä mitataan niin sanotulla Bortlen mitta-asteikolla. Angelin pimeysaste on yksi.

Se tarkoittaa erinomaista pimeän taivaan aluetta, jossa taivaankappaleet on helppo erottaa ja jossa ei ole valosaastetta.

Bortlen asteikolla voi mitata paitsi yötaivaan pimeyttä myös vertailla alueita keskenään. Yhdeksänportaisen asteikon kehitti amatööriastrologi John E. Bortle vuonna 2001. Luokituksen yksi saa pimein taivas ja yhdeksikön valosaasteinen kaupunkitaivas.

Angelissa ei ole katulamppuja. Se on 67-vuotiaan Ritva Torikan mielestä vapauttavaa. Nuorempana hän asui hetken Inarijoen­ varrella. Vastarannalla Norjan puolella näkyi lamppu autiotuvan seinässä. Valo häiritsi Torikkaa. Hän hiihti talvisin joen jään yli ja kiersi lampun irti. Norjalaiset kävivät uskollisesti sytyttämässä lampun uudelleen ja lopulta kielsivät sen sammuttamisen.

Pimeys on niin syvää, ettei maisemasta erota edes muotoja.

Kohdassa, jossa Angelintie kaartaa pohjoiseen kohti Karigasniemeä, vastaan tulee kuitenkin valonlähde. Omakotitalon ikkunasta loistaa valo, joka piirtää näkyviin pihapiirin rakennuksien ääriviivat.

Tuossa on tyhjillään oleva lampola, tuossa uudennäköinen moottorikelkka, tuossa mönkijä ja varasto. Talon takana näkyy myös pieni, tumma rakennus.

Se on sisaruksien Arvi ja Ritva Torikan synnyinkoti, jonka viereen Torikoiden vanhemmat rakennuttivat uuden omakotitalon 1960-luvulla.

Torikoiden koti sijaitsee Angelin tiheimmässä asukaskeskittymässä. Lähellä on myös neljä muuta taloa, joissa asutaan.

Led-valoa.

Lähin kauppa ja koulut ovat noin 62 kilometrin päässä Inarissa. Inarin kylä sijoittuu Bortlen asteikolla luokkaan neljä. Se on maaseudun ja esikaupungin vaihde, jossa valosaasteen kaaria näkyy satelliittikuvissa useissa eri suunnissa. Lapin pääkaupungin Rovaniemen luku on seitsemän. Valosaaste saa siellä koko taivaan hohtamaan vaaleanharmaana pimeän aikaan.