Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Wallenbergien luottomies tunnusti virheensä

Kustaa Hulkko
Blogit Nurkanvaltaaja 26.3.2008 19:14

Nurkanvaltaaja ei voi luonnolleen mitään. Hänellä on valitettava taipumus katsoa yhtiökokousta draamana. Stora Enson kokouksessa jännittäviä elementtejä näkyi jo sisääntulossa. Kokoussalissa pyöri korvanappisia turvamiehiä, ja Wallenbergien luottomies tunnusti virheensä.

Lisäksi lumipyryssä Marina Congress Centerin edustalla Helsingissä oli valmiusasemissa ryhmä poliisiautoja. Väkivaltakoneisto oli paikalla onneksi turhaan.

Massaliikkeen miehet ja uuvuttavia puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat eivät aiheuttaneet kokousväelle kuin henkisiä vammoja. Näin oli ainakin siihen mennessä, kun Nurkanvaltaaja joutui poistumaan tuottavaan työhön noin 19.10, yli kolmen tunnin istumisen jälkeen.

storaenso
Massaliikkeen johtaja Heikki Nivala, tiedottaja Juha Pikkarainen ja Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen keskustelemassa ennen kokouksen alkua.

Pitkäksi venynyt kokous olisi ollut kärsimysnäytelmä ilman neljää tähtiesiintyjää. He olivat yhtiön hallituksen puheenjohtaja Claes Dahlbäck, toimitusjohtaja Jouko Karvinen, näyttelijä, Kemijärven massaliikkeen johtomies Kari Väänänen ja kokouksen puheenjohtaja Tomas Lindholm.

Nurkanvaltaaja ymmärtää totta kai, että Kemijärven ihmiset puolustavat työpaikkojaan, sehän on selvä. Heidän argumenttinsa vain ovat jo niin tuttuja… Lyhytjänteinen Nurkanvaltaaja ei millään jaksaisi enää kuunnella niitä sadanteen kertaan, vaikka hänenkin sukujuurensa juontavat Kemijärvelle ja hänen monet sukulaisensa – isoisän isästä lähtien – ovat saaneet leipänsä Lapin metsistä.

Stora Enson omistus ja valta on kuitenkin niin keskittynyt suuromistajille Suomen valtiolle ja Wallenbergeille, ettei massaliikkeellä ollut yhtiökokouksessa mitään mahdollisuutta saada läpi kantaansa Kemijärven tehtaan pelastamisesta. Sen esiintyminen jäi pelkäksi mielenosoitukseksi.

Dahlbäck hehkutti
Karvisen ansioita

Stora Enson kinkerit olisivat olleet huipputylsät, ellei paikalla olisi ollut muutamia taitavia tai jopa viihdyttäviä esiintyjiä.

Ensimmäisenä areenalle astui asianajaja Tomas Lindholm, joka johti puhetta eleettömän tyylikkäästi. Hän antoi kaikkien kukkien kukkia mutta veti kokousta niin tehokkaasti kuin demokraattista kokousta voi johtaa. Massaliikkeen ensimmäisen jarrutusliikkeen hän katkaisi tehokkaasti: väite jonka mukaan kokous oli laittomasti kokoonkutsuttu ei päässyt äänestykseen.

Varsinaisista puhujista nousi pönttöön ensimmäisenä Claes Dahlbäck, Wallenbergien omistajasuvun pitkäaikainen luottomies, muun muassa suvun hallitseman sijoitusyhtiön Investorin ex-toimitusjohtaja.

Yhtiökokouksessa hän otti vähintään osavastuun yhtiön harha-askeleista.

Hän puolusti Pohjois-Amerikan yrityskauppoja sillä, että ne tehtiin aikanaan markkinoita ja valuuttatrendejä koskevien arvioiden perusteella.

”Jälkiviisaasti, tämä on epäilemättä ollut huonoin päätös, minkä tekemiseen olen osallistunut”, Dahlbäck sanoi.

Suomessa ja Ruotsissa on arvosteltu kiivaasti Stora Enson edellistä toimitusjohtajaa Jukka Härmälää Yhdysvaltain epäonnistuneista yritysostoista, energiantuotannon ja metsien myymisestä.

Dahlbäckiä ei sen sijaan ole juuri moitittu.

Dahlbäck, joka oli keskeinen vaikuttaja nykyisen toimitusjohtajan valinnassa, puhui kokoukselle tunteikkaasti Karvisen ja johtoryhmän työpanoksesta.

”Haluan Stora Enson hallituksen puolesta kiittää sinua, Jouko, jatkuvasta pyrkimyksestäsi, 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, parantaa Stora Enson kannattavuutta vaikeassa tilanteessa.”

Rauhallinen
Karvinen

Toimitusjohtaja Jouko Karvinen osoittautui hyväksi pedagogiksi. Hän joutui vastaamaan toistuvasti samoihin kysymyksiin, ja teki sen selkeästi ja hermostumatta.

Hän piti pitkän katsauksen Stora Enson talouteen ja viime vuoden rankkoihin päätöksiin. Eniten yleisöä kiinnosti tietysti Kemijärven tehtaan lopetuspäätös.

storaenso1
Jouko Karvinen odottamassa yhtiökokouksen alkua.

Karvinen kertoi, että tuontipuu on kallista jo nyt, saati sitten, kun Venäjä mahdollisesti ensi vuoden alussa tekee lopulliset korotukset puutulleihin. Siksi on tarpeen ohjata Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun liikenevä puu Stora Enson suurille tehtaille, Kemiin ja Ouluun.

Kemijärven tehdas on siis pakko uhrata siksi, että kokonaisuus pelastuisi. Kokonaisuus on yhtä kuin Suomen Stora Enso ja sen 12 000 työpaikkaa.

Karvinen sanoi, että Amerikan-kauppojen tappiot nousevat 2,0 miljardiin euroon. Julkisuudessa on Härmälän ja Dahlbäckin väitetty saaneen aikaan vielä paljon suuremmat tappiot.

Hän vahvisti Kauppalehdessä joitakin viikkoja sitten olleen uutisen, että Kemijärven sellutehtaasta oli tehty tarjous, jonka ideana oli siirtää laitos kolmen vuoden käytön jälkeen Venäjälle. Karvinen ei maininnut tarjouksen tekijän nimeä, joka on kuitenkin tiedossa. Se on Ruukki Group.

Suuri kansanvillitsijä
Kari Väänänen

Kemijärven teatraalinen kansanvillitsijä Kari Väänänen olisi loistava poliitikko. Ehkä hän ensi kunnallisvaalien jälkeen onkin poliitikko. Joka tapauksessa hänen esiintymisensä osoitti, että teatterikoulu on hyvä opinahjo myös joukkoliikkeen johtajalle.

”Me rakastamme Stora Ensoa niin paljon, että emme halua päästää sitä pois!”

Väänäsen pointti oli se, että Kemijärven tehtaasta olisi pitänyt tehdä Stora Enson tutkimustehdas, sillä nykyaikaisen yrityksen pitää harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä, jotta se voisi luoda uusia tuotteita kuten biodieseliä ja mustalipeää.

storaenso
Stora Enson hallituksen jäsenet Dominique Heriard Dubreauil ja Lee A Chaden, takana massaliikkeen johtaja Heikki Nivala.

”Johtava tutkimusyritys, johtava tietoyritys, markkinajohtaja”, oli hänen kaavailemansa tulevaisuus Stora Ensolle, mikäli siis yhtiö kulkisi hänen viitoittamaansa reittiä, Nokian ja Rockefellerin polkua.

Väänäsellä oli teoria siitä, miksi Stora Enso lopettaa Kemijärven tehtaan. Hänen mukaansa yhtiö vain haluaa puuraaka-aineen hinnat alas. ”Lapin reservimetsistä haalitaan puuta sitten, kun Etelä-Suomen metsänomistaja rupeaa kiukuttelemaan.”

Vänä täyttää aidon Kemijärven miehen tuntomerkit: pyhään vihaan ja syvään paatokseen sekoittuu onneksi vähän huumoriakin, ihan kuin Nurkanvaltaajan esi-isillä.

Kuvat Seppo Samuli / Lehtikuva

Kustaa Hulkko

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Keskustelu

Harmin paikka, että tämä kokous ja varsinkin Nurkanvaltaajan kirjoitus on jäänyt vähäiselle huomiolle. Kirjoituksen havainnot kokouksesta ja kemijärveläisistä ovat kiinnostavia ja paikkansa pitäviä: toisaalta paikkakuntalaisten huoli omasta tulevaisuudestaan, toisaalta Stora Enson tapa pyydellä virheitä anteeksi kuitenkaan periksi antamatta markkinatalouden merkeistä. Maallikkoa hämmästyttää, mikä on riittävän paljon tulosta suuryhtiölle ja miten on mahdollista, että Suomessa on vielä paikkakuntia, jotka elävät yhä vain yhden kortin varassa – kaikkihan ovat voineet nähdä, että puuhun perustuva teollisuus on viime vuosikymmenen ajan irtautunut perinteisistä tuotantoalueista ja -tavoista. Taitaa olla molempien osapuolien turha rypistellä enää silloin, kun tavara on ns. tullut jo housuihin. Tulevaisuutta päin, rohkeasti!

Näitä luetaan juuri nyt