Voittaako vapaakauppa vai protektionismi?
Nurkanvaltaajan on pakko jättää otsikon kysymys avoimeksi. Ilmassa on lupaavia merkkejä mutta myös pahoja enteitä.
Nurkanvaltaajan edellisessä blogimerkinnässä siteerattiin ekonomisti Leena Mörttisen synkkää arviota. Sen mukaan maailma on tienhaarassa. Toisessa tienviitassa lukee: ”markkinatalous ja vapaakauppa”, toisessa taas ”kauppasodat ja naapurin köyhdyttäminen”.
Kysymys oli Mörttisen kärjistyksestä. Emme ole vielä tuossa tilanteessa, mutta meitä on syytä herätellä.
Samasta asiasta ovat monet muutkin huolissaan, esimerkiksi monen maan poliitikot.
Maailman rikkaiden maiden G20-ryhmä piti äsken kokouksen Washingtonissa. Kokous oli monelle pettymys, sillä se ei viitoittanut ihmiskunnalle selvää reittiä ulos talouskriisistä.
Tosin sellaista messiaanista roolia G20:n johtajat eivät edes voineet ottaa, sillä yksi oli joukosta poissa: Barack Obama. Hän ei vielä ole vallassa, eikä hänen edeltäjänsä George W. Bush voi enää tehdä merkittäviä päätöksiä tai sopimuksia.
G20 huolissaan
protektionismista
G20:een kuuluvat maailman rikkaimmat maat. Vauraan lännen lisäksi siinä ovat mukana myös esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia ja Indonesia.
Julkilausumassaan G20 tunnustaa, että siihen kuuluvilla mailla on keskeinen rooli ja suurimmat panokset maailmankaupassa.
Se korostaa selvin sanoin, että on tärkeää hylätä protektionismi.
”Pidätymme uusien esteiden pystyttämisestä tavara- ja hyödykekaupan ja investointien tielle seuraavien 12 kuukauden aikana, pidätymme uusista vientirajoituksista tai viennin edistämistoimista, jotka ovat yhteensopimattomia Maailman kauppajärjestön periaatteiden kanssa.”
Lupaavaa
– vai mitä?
Vai onko se sittenkin bullshit-tekstiä, jota diplomaatit joutuvat usein kirjoittamaan kansainvälisten konferenssien julkilausumiin? Onko se oire siitä, että asiat ovat menossa pikemminkin huonoon kuin hyvään suuntaan?
Nurkanvaltaajan pätevyys ei riitä arvioimaan tätä asiaa. On pakko ”kilauttaa kaverille”. Tai tarkemmin sanoen lähettää sähköpostia kaverin kaverille.
Hän on Richard Baldwin, Lontoossa toimivan CEPR-tutkimuskeskuksen johtaja ja Geneven yliopiston kansainvälisten asioiden tutkimuslaitoksen professori.
Suomen ekonomistit tuntevat hänet hyvin. Hän on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori. Konsultin roolissa hän on osallistunut myös Suomen globalisaatiolinjan muovaamiseen.
Baldwin vastaa, että G20:n julkilausuma oli hänen mielestään mitäänsanomaton. ”Markkinoille voi syntyä kuva, ettei mikään muutu.”
Toisaalta
hyviä merkkejä…
”Uskon kuitenkin, että mukana oli riittävästi täsmällisiä yksityiskohtia, esimerkiksi sopimus seuraavan kokouksen päivämäärästä, jotta se helpottaa globaalia tilannetta”, Baldwin arvioi.
G20:n valtionpäämiehet päättivät nimittäin kokoontua seuraavan kerran huhtikuun alussa 2009 perusteellisen virkamiesvalmistelun jälkeen.
Lisäksi G20 pyrkii saavuttamaan tänä vuonna sopimuksen ’modaliteeteista’, jotta umpikujaan ajautunut WTO:n Dohan kauppakierros sittenkin onnistuisi.
”Annamme kauppaministereillemme ohjeen, että tämä tavoite pitäisi saavuttaa, ja olemme valmiit tarpeen vaatiessa auttamaan heitä siinä”, julkilausumassa sanotaan.
Baldwinin mielestä maininta ’modaliteeteista’ on hyvä merkki.
’Modaliteetti’ on kansainvälisten kauppaneuvottelujen erikoistermi, jolla on tarkka sisältö WTO-yhteydessä. Se kattaa sekä asiat, joista sovitaan, että suunnan, josta uusia ratkaisuja ja pelisääntöjä etsitään.
”Doha saadaan takaisin raiteilleen, jos G20 saa modaliteetit sovittua tämän vuoden loppuun mennessä”, Baldwin arvioi.
…toisaalta
huonoja enteitä
Baldwin pitää kuitenkin huonona merkkinä sitä, että venäläiset ovat äsken julkistaneet uusia kaupan esteitä luvattuaan hetkeä aikaisemmin, että he pidättäytyisivät niistä.
Hän viittaa lehtitietoon. Brittiläinen talouslehti Financial Times kertoi 17. marraskuuta heti G20:n kokouksen jälkeen, että Venäjä aikoi nostaa reippaasti esimerkiksi autojen tuontitulleja.
Muutenkin Venäjä aikoo ”tarkistaa” kauppasopimuksiaan. Tulossa on tullitariffien korotuksia ja supistuksia maan oman tuotannon kannalta ”herkkien” tavaroiden tuontikiintiöihin.
Brysseliläisen ECIPE-tutkimuslaitoksen johtaja Fredrik Erixon sanoi FT:n mukaan, ettei Venäjän päätös ollut hänelle yllätys.
”Mielestäni G20 ei ollut mikään merkittävä ponnistus hallitusten kauppapoliittisten linjojen sitomiseksi”, Erixon sanoi.
G20:n julkilausuma ei kiellä polkumyynnin vastaisten tullien ja muiden hätätoimien käyttöä tuontia vastaan. Nämä toimet ovat FT:n mukaan lisääntyneet viime aikoina – eivätkä niiden perusteet ole aina vedenpitäviä.
Toisaalta G20:n julkilausuma ei ottanut kantaa valtiontukien käyttöön. Myös valtiontuet ovat tehokas protektionistinen, ”naapuria köyhdyttävä” väline, ja varsinkin Yhdysvalloissa on suuria paineita tukea maan autoteollisuutta, jonka finanssikriisi on ajanut konkurssin partaalle.
Summa summarum: Mörttisen varoitus ei ole aiheeton. Onneksi kuitenkin hyvät eli maailmankauppaa edistävät voimat ovat liikkeellä pahoja voimia eli protektionismia vastaan.