Blogit

Suomen Kuvalehden taloustoimittajat kommentoivat rahan liikkeitä.

Viljapörssi käy kuumana: Vedätetäänkö hintoja?

Blogit Nurkanvaltaaja 13.8.2012 06:20
Markku Hurmeranta
Kuva Janne TervamakiKuva Janne Tervamäki

Maailmaa uhkaa jälleen ruokakriisi, jonka ennustetaan kärjistyvän ensi vuoden alkupuolella. Jo nyt on alettu pitää mahdollisena, että viime vuosikymmenen lopun ruokalevottomuudet toistuvat.

Ruuan hintanäkymät ovat menneet kuukaudessa täysin uusiksi.

Kesäkuuhun saakka tilanne viljarintamalla oli vielä varsin seesteinen. Sitten ennätysmäisestä kuivuudesta kärsivä Yhdysvallat julkisti uudet, huomattavasti alennetut satoennusteensa, ja turbulenssi alkoi.

Kesäkuun puolenvälin jälkeen esimerkiksi vehnän hinta on noussut 50 prosenttia ja maissin yli 45 prosenttia. Myös soijan hinta on noussut rajusti.

Maailmanpankki varoittikin pari viikkoa sitten ruuan hinnan nousun seurauksista. Pankin raportin mukaan ongelmia on ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen kärsiessä kuivuudesta Euroopassa puolestaan sataa liikaa. Venäjällä taas on liian kuivaa, ja Intiassa ongelmana ovat poikkeuksellisen aikaisin alkaneet sateet.

Maailman viljapörsseissä käytävä johdannaiskauppa kuvastaa tässä vaiheessa vain markkinoiden odotuksia. Lopullinen viljan hintataso ratkeaa tietysti vasta siinä vaiheessa, kun varmasti tiedetään, millainen sato eri puolilla maailmaa saadaan.
Viljaturbulenssin taustalla on ennen kaikkea säätilan ääri-ilmiöiden yleistyminen, mikä tekee hintojen ennustamisesta aikaisempaa haastavampaa. Ongelmana onkin se, että sääriskiä ei ole oikein vielä opittu markkinoilla hinnoittelemaan.

Hintakeinottelua?

Ruuan hinnan äkillinen kohoaminen maailmanmarkkinoilla herättää aina epäilyjä hintakeinottelusta. Sen todentaminen on kuitenkin hankalaa, sillä on vaikea sanoa, milloin kysymyksessä on suoranainen spekulointi ja milloin taas normaali johdannaiskauppaan kuuluva suojautuminen.

Yhden koulukunnan mielestä markkinaspekulointi nostaa ruuan hintaa ja toisen mielestä sillä taas spekuloidaan liian vähän, mikä heidän mielestään vaikeuttaa ”oikean hintatason” löytymistä.

Selvää kuitenkin on, että niin sanotut spekulantit iskevät viljapörsseihinkin, jos he arvioivat sieltä olevan pikavoittoja saatavissa. Onhan paljastunut tapauksia, että esimerkiksi amerikkalaiset investointipankit eivät ole tyytyneet vain ostamaan johdannaisia, vaan hankkineet omistukseensa suuria viljaeriä odottamaan hintojen nousua.

Kuvaavaa on, että nykyisin ruokajohdannaismarkkinasta jo 60 prosenttia on pankkien hallussa, kun vastaava osuus 15 vuotta sitten oli vain 12 prosenttia.

Pohjoismaista Tanskassa on käyty kriittisintä keskustelua ruuan hinnanmuodostukseen liittyvistä spekulatiivisista ilmiöistä. Nordea onkin konsernitasolla tehnyt päätöksen, että sen yksityisasiakkaille myytävissä, niin sanotuissa strukturoiduissa tuotteissa ei saa enää olla ruokahyödykkeisiin liittyviä johdannaisia.

Viljamarkkinoilla kiihtyvä hintaturbulenssi heijastuu viiveellä tietysti suomalaistenkin ruokalaskuun. Siihen tosin vaikuttaa enemmän suomalaisen alv:n taso ja kaupan osuus, joka on koko EU-jäsenyysajan kasvanut.

Nurkanvaltaaja -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.