Viikon osavuosikatsaukset: Outoja valoilmiöitä synkkyyden keskellä

Profiilikuva
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

On meneillään pörssiyhtiöiden keskikesän osavuosikatsausten suuri suma. Siitä erottuu tähän mennessä ainakin kolme ilahduttavaa poikkeusta: Nordea, Kone ja Wärtsilä.

Nordeassa kaikki olennaiset seikat ovat kunnossa – olosuhteisiin nähden. Se on vakavarainen ja tekee hyvää tulosta, ainakin paljon parempaa kuin sen tärkeimmät pohjoismaiset kilpailijat.

Luottotappiotkin on pidetty aisoissa. Nordean menestyksen salaisuus on siis selvästikin juuri hallittu riskinotto.

Vielä muutama vuosi sitten jotkut kyselivät, miksi Nordea on niin passiivinen ja aloitteeton, miksei se rynni esimerkiksi Baltiaan yhtä rohkeasti kuin sen ruotsalaiset kilpailijat SEB ja Swedbank?

Kysymys on hyvä. Nyt siihen on saatu jonkinlainen vastaus, kun sekä Wallenbergien suvun pankki SEB että Swedbank – Ruotsin Skop – tekevät Baltiassa järkyttäviä luottotappioita.

Vientisektorin kirkkain helmi

Hissinvalmistaja Kone julkisti tulostietonsa samana päivänä kuin Nordea, 21.7. Kone on edelleenkin yksi Suomen vientiteollisuuden kirkkaimmista helmistä. Se pärjää hyvin taantumasta huolimatta.

Yhtiön liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2009 verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Myös liikevoitto nousi, jos kertaluonteinen 33,6 miljoonan kulu jätetään huomiotta.

Yhtiön saamat tilaukset kyllä laskivat alkuvuonna, mutta sen tilauskanta on silti kasvanut viime vuoden lopusta.

Mikä on Koneen menestyksen salaisuus? Suomen Kuvalehden Suomen paras yritys -kilpailun raati kehui monin superlatiivein Konetta valitessaan sen maan parhaaksi kansainvälistyjäksi viime vuonna. Toimitusjohtaja Matti Alahuhta taas kiitti SK:n haastattelussa (”Maailman valloittaja”, SK 21/2009) yhtiönsä yrityskulttuuria siitä, että se suosii innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä. Alahuhdan mukaan yrityskulttuuri on tärkein yksittäinen selitys myös yhtiön taloudelliselle menestykselle.

Tähän arvioon voi varmasti luottaa edelleen. Viime osavuosikatsaus sisälsi kuitenkin mielenkiintoisen täydennyksen Kone-ihmeen selitykseen. Nimittäin vaikeassa laskusuhdanteessakin yhtiö on pystynyt säilyttämään hyvät maksuehtonsa, toisin sanoen asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla on merkittävä rooli yhtiön rahoituksessa.

Se merkitsee puolestaan sitä, että Koneen asiakkaat ovat hyviä, vakavaraisia organisaatioita.

Wärtsilä painii samassa sarjassa

Laivojen voimanlähteiden tekijä Wärtsilä kertoi ylpeästi tänään, että vuoden 2009 ensimmäinen puolisko oli yhtiölle vahva. Liikevoitto kasvoi kolmanneksen ja liiketulos kaksi viidennestä. Tilauskertymän laskusta huolimatta tämän vuoden näkymät ovat hyvät: liikevaihto kasvaa 10-20 prosenttia ja kannattavuus säilyy hyvänä.

SK haastatteli Wärtsilän toimitusjohtajaa Ole Johanssonia keväällä 2008, taantuman jo painaessa päälle (”Pelko on huono konsultti”, SK 18/2008). Johansson torjui silloin rahoituskriisin pahimmat kauhuskenaariot ja ihmetteli suomalaisten taipumusta mustamaalata talouden näkymiä.

Viime kuukausien aikana hän lienee ymmärtänyt, miksi muut yritysjohtajat ja talousekspertit olivat häntä pessimistisempiä. Kysymys ei ollut vain meikäläisestä mentaliteetista; siihen oli myös ns. hyviä syitä.

Moni varmaan ihmetteli aikanaan, miksi Johansson esitti kritiikkinsä, jonka historia osoitti vääräksi. Hänethän tunnetaan viisaana miehenä.

Wärtsilän uusi osavuosikatsaus auttaa ymmärtämään, mistä horisontista hän katseli ja katselee yhä talouden näkymiä. Hän seuraa maailman menoa vähän ylempää kuin tavalliset taapertajat, ikään kuin olympolaisesta näkökulmasta. Wärtsilän kilpailukyky ja markkina-asema ovat kerta kaikkiaan niin erinomaiset.

Nordea, Kone ja Wärtsilä eivät tietenkään yksin riitä korjaamaan Helsingin pörssikurjuutta Suomen kansantaloudesta puhumattakaan. Silti niiden menestys tuo virkistävää vaihtelua vallitsevaan synkkyyteen. Tulee mieleen jopa ajatus: kyllä tästä muutkin vielä nousevat.

PS. Rehellisyyden nimessä Wärtsilä-kommenttiin täytyy lisätä pieni alaviite. Kyllä yhtiön osavuosikatsaus sisältää myös pessimistisiä elementtejä. Jos tilausvirta jatkuu nykyisellään, työt loppuvat ennen pitkää. Ei paraskaan yritys siis sentään ole muusta taloudesta erillinen saareke.